Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Suvianna Hakalehto

Suvianna Hakalehto oikeustieteen professoriksi Itä-Suomen yliopistoon

Lasten erityiseen oikeudelliseen asemaan kiinnitettävä enemmän huomiota

Suomessa lähtökohtaisesti tunnustetaan, että lapsille kuuluvat samat oikeudet kuin aikuisille, mutta ei nähdä sitä, että heidän tulisi myös päästä käyttämään oikeuksiaan, sanoo oikeustieteen professori Suvianna Hakalehto. Vaikka monet oikeudet on turvattu lainsäädännössä, lapsille ja nuorille ei ole luotu heille soveltuvia oikeudellisia neuvontapalveluita ja menettelyitä, joita YK:n lapsen oikeuksien komitea edellyttää.

Hakalehto nimitettiin tämän vuoden alussa Suomen ensimmäiseen akateemiseen tehtävään, jonka eritysalana on lapsioikeus ja koulutusoikeus. Tähän saakka lapsioikeuden kysymykset on sisällytetty perheoikeuden professuureihin ja tarkasteltu lähinnä lapsen asemaa perheessä. Hakalehdon mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota lasten oikeudelliseen asemaan kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa ja terveydenhuollossa.

Suomessa ei Hakalehdon mielestä ole ymmärretty täysin sitä, että lapset ovat oma erityisryhmänsä, jonka juridiset oikeudet on turvattu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Sopimus sisältää myös ainoastaan alaikäisille tarkoitettuja oikeuksia kuten oikeuden suojaan kaikelta huonolta kohtelulta. – Siksi alaikäisten oikeusturvasta on huolehdittava erityisen hyvin, Hakalehto painottaa.

Ammattilaisilla valtava tiedon tarve

Lasten oikeuksien toteutumisen kannalta vakavana epäkohtana on Hakalehdon mukaan pidettävä lasten parissa työskentelevien puuttuvaa tai puutteellista koulutusta lasten oikeuksien merkityksestä työssään. Jotta ammattilaiset voisivat huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta lainsäädännön edellyttämällä tavalla, heidän on saatava asiantuntevaa koulutusta.

–Vaikka lasten oikeudet nostetaan nykyisin yhä useammin esiin päätöksenteossa näyttää usein unohtuvan, että oikeuksien toteuttamisessa on kysymys aina myös juridiikasta. Lasten parissa työskenteleviltä edellytetään näin ollen myös oikeudellisia valmiuksia.

Kouluttaessaan eri alojen ammattilaisia 2000-luvun alkupuolelta alkaen Hakalehto on toistuvasti havainnut, että tiedon tarve lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa on valtava. Hakalehto näkeekin uudessa tehtävässään yhdeksi tärkeäksi missioksi heidän kouluttamisensa.

– Ammattilaisten on välttämätöntä saada tietoa esimerkiksi siitä, mitä lapsen edun arvioiminen tarkoittaa omassa työssä.

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ainoana suomalaisena korkeakouluna Lapsen oikeudet -kurssia sekä koulutusoikeuden kurssia, joita tullaan opiskelemaan myös muualta.

– Koulutuksella, jossa oikeudelliset velvoitteet sidotaan käytännössä esiintyvien tilanteiden ratkaisemiseen, voidaan vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen käytännössä.

Lapsioikeudellinen tutkimuskirjallisuus täydentyy vauhdilla

Hakalehto on ollut mukana toimittamassa useita lapsen oikeudellista asemaa koskevia teoksia. Niissä on tarkasteltu muun muassa lapsen oikeuksia terveydenhuollossa, koulussa ja lastensuojelussa. Lisäksi hän on viime vuosina kirjoittanut muun muassa lapsen edun arvioinnista ulkomaalaisasioissa sekä poikien ympärileikkaukseen liittyvistä lapsioikeudellisista haasteista.

Viime vuonna ilmestynyt ”Lapsioikeuden perusteet” on ensimmäinen systemaattinen yleisesitys lapsen oikeudellisesta asemasta Suomessa.

– Vaikka Suomessa onkin tultu lapsioikeustutkimuksen osalta jälkijunassa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna, on alan tutkimus vahvistunut viime aikoina nopeasti.

Hakalehto on toiminut vastaväittäjänä kolmelle lapsioikeudelliselle väitöskirjalle. Hänen ohjattavanaan on väitöstutkimuksia, joista useassa tarkastellaan lapsen oikeuksia opetustoimessa.

Lähitulevaisuudessa Hakalehto haluaisi tehdä tutkimusta muun muassa vammaisten lasten ja nuorten sekä mielenterveysongelmista kärsivien lasten ja nuorten oikeudellisesta asemasta.

Suvianna Hakalehdon painolaatuiset valokuvat löytyvät täältä

 

Suvianna Hakalehto

  • Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen, erityisesti lapsioikeus ja koulutusoikeus, professori 1.1.2019
  • S. 1966, Helsinki
  • Oikeustieteen tohtori 2009, Helsingin yliopisto

Tärkeimmät tehtävät

  • Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto 1.1.2014–31.12.2018
  • Asiantuntijalakimies, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1.1.2012–31.12.2013
  • Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto 1.1.2010–31.12.2011
  • Julkisoikeuden yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto 1.12.2007–31.12.2009
  • Lapsioikeusjuristit ry:n puheenjohtaja vuodesta 2013