Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Lääkepakkaus kädessä

Suomalaiset toivovat lääkealalta ympäristöystävällisyyttä, mutta harva tietää, että myös lääkkeiden käyttö aiheuttaa päästöjä

Suomalaisten ympäristöystävällisyys näkyy lääkkeiden ympäristövaikutuksiin ja lääkealan ympäristöystävällisyyteen liittyvissä asenteissa ja näkemyksissä, käy ilmi äskettäin julkaistusta Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksesta. Lääkeainejäämät koettiin ympäristöriskiksi ja ympäristön lääkeainejäämien vaikutukset ympäristölle ja ihmisten terveydelle huolettivat monia vastaajia. Syitä lääkkeiden ympäristöön päätymiseen ei kuitenkaan tunneta täysin.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta tiedosti, että lääkeaineita päätyy vesistöihin myös Suomessa. Merkittävimmäksi ympäristöpäästölähteeksi arvioitiin lääketeollisuuden jätevedet. Todellisuudessa merkittävin päästölähde ovat ihmisten lääkkeiden käytön seurauksena virtsan mukana erittyvät lääkeainejäämät, mutta kyselyssä ne arvioitiin merkityksiltään vähäisiksi. Tämä ero väestön käsitysten ja todellisen tilanteen välillä osoittaa, että tietoisuutta lääkkeisiin liittyvistä ympäristöasioista on tarvetta lisätä.

Pakkausmateriaalien kierrätettävyyttä pidetään tärkeänä

Yksi keino lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi olisi suosia ympäristöystävällisempää reseptilääkevaihtoehtoa silloin, kun sellainen on saatavilla ja lääkehoidosta keskustellaan lääkärin kanssa. Kyselytutkimuksen perusteella kuitenkin alle 60 prosenttia vastaajista olisi valmis huomioimaan lääkevalmisteen ympäristövaikutukset yhtenä lääkehoidon valintakriteerinä. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että ajatus on vastaajille uusi, eikä Suomessa ole vielä käytössä lääkkeiden ympäristöluokittelujärjestelmää, joka mahdollistaisi tällaiset valinnat. Kuitenkin 86 prosenttia vastaajista koki tärkeäksi, että lääkkeen pakkausmateriaalit ovat kierrätettävissä. Pakkausmateriaalien kierrättäminen pienentää osaltaan lääkevalmisteen elinkaaren aikaista ympäristökuormaa. Ympäristöystävällisemmän lääkealan näkökulmasta onkin positiivista, että pakkausmateriaalien kierrätettävyys nähdään tärkeänä. Vastaajista 82 prosenttia koki tärkeäksi myös tiedon siitä, että lääkeyritysten toiminta on ympäristöystävällistä ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.

Tietyt taustatekijät, kuten sukupuoli, ikä, koulutustaso ja yleiset ympäristöasenteet olivat yhteydessä siihen, miten vastaajat kokivat lääkkeisiin liittyviä ympäristöasioita. Yleisesti ottaen naissukupuoli, korkeampi ikä, korkea koulutustaso ja yleinen ympäristömyönteisyys olivat yhteydessä ympäristömyönteisempiin vastauksiin lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Kyselytutkimuksen perusteella väestö suhtautuu positiivisesti ympäristöasioiden huomioimiseen lääkealalla, mikä helpottaa ympäristöystävällisemmän lääkepolitiikan toteuttamista Suomessa tulevaisuudessa. Tietoisuutta lääkkeiden ympäristöpäästölähteistä pitäisi kuitenkin parantaa. Lääkkeisiin liittyvää ympäristötietoisuutta olisi syytä lisätä etenkin nuorten ja vähemmän kouluttautuneiden keskuudessa.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 2030 Manner-Suomessa asuvaa, 18–79-vuotiasta henkilöä. Tämä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella tehty tutkimus on osa lääkkeiden kestävän kehityksen SUDDEN-hanketta (www.sudden.fi). Hankkeessa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja lääkealan kestävyyden parantamiseksi. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lisätietoja:

Nuorempi tutkija Lasse Alajärvi, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, puh. 040 355 2679, lasse.alajarvi (at) uef.fi

https://uefconnect.uef.fi/henkilo/lasse.alajarvi/

Tutkimusartikkeli: Alajärvi L, Timonen J, Lavikainen P, Martikainen J: Attitudes and considerations towards pharmaceuticals-related environmental issues among Finnish population. Sustainability 13(22), 12930. https://doi.org/10.3390/su132212930