Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kaksi käsillä tehtyä sydäntä.

Selvitys: Koettu hyvinvointi kulttuurihyvinvoinnin arvioinnin keskiöön

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointitutkimus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna vielä vähäistä ja pistemäistä. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskuksen ja Kulttuurihyvinvointipoolin selvityshankkeen tuloksista. Hankkeessa tarkasteltiin kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen ja taloudellisen arvioinnin tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti. Selvitys osoitti, että taloudellisen arviointitoiminnan vahvistamiseksi tarvitaan lisää konkreettisia tekoja. Halutessaan Suomi voisi olla asiassa kansainvälisestikin edelläkävijä.

Hankkeen tuloksia ja niiden pohjalta laadittuja toimenpidesuosituksia esiteltiin hankkeen päätösseminaarissa Musiikkitalolla tiistaina 18.4.

Kulttuurihyvinvointitoiminnalla tarkoitetaan taide- ja kulttuuriperusteista toimintaa tai palvelua, jonka tavoitteena on edistää yksilön tai yhteisöjen hyvinvointia. Selvityshankkeessa tunnistettiin sidosryhmähaastatteluiden avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa, sekä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen nykytilaa kansainvälisesti.

– Koettu hyvinvointi ja sen mittaaminen korostuivat aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa, joten pilotoimme koetun hyvinvoinnin mittareita sekä kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden että kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa hankkeen aikana. Saadut tulokset ovat lupaavia konkreettisten arviointimenetelmien jatkokehittämisen näkökulmasta, toteaa professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Taloudellisen arvioinnin ja sen kehittämisen avulla kulttuurihyvinvointitoiminta voi kiinnittyä
entistä kiinteämmäksi osaksi julkisia palveluja. Henkilökohtaisen taidesuhteen tukeminen ja
mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuritoimintaan säännöllisesti ovat tärkeitä tekijöitä
kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden kannalta. Laaja-alaisella vaikuttavuuden
arvioinnilla voidaan myös vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin merkitystä yhteiskunnallisessa
keskustelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä.

– Kulttuuristen oikeuksien toteutuminen läpi ihmisen elinkaaren on tärkeää, joten vaikuttavuuden ja taloudellisuuden arviointikriteeristöjä ei tule käyttää kaiken kulttuuri- ja taidetoiminnan arviointiin vaan ainoastaan toimintaan, johon on lähtökohtaisesti asetettu mitattavissa olevia hyvinvointitavoitteita, muistuttaa yliopistotutkija Kai Lehikoinen Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskuksesta.

Hankkeen johtaja, professori Janne Martikainen ja yliopistotutkija Kai Lehikoinen esittelivät hankkeen tulokset päätösseminaarissa yhdessä tutkijoiden kanssa.

Raportti: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi : Arviointimenetelmien jatkokehitystarpeet Suomessa

Policy Brief: Kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuus ja taloudellinen arviointi

Lisätietoja

Hankkeen johtaja, professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo,

p. 040 355 2600, janne.martikainen(at)uef.fi

Yliopistotutkija Kai Lehikoinen, Taideyliopisto, CERADA-tutkimuskeskus, p. 050 439 0517, kai.lehikoinen(at)uniarts.fi

Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani, Taiteen Sulattamo ry, p. 050 522 7632, eveliina.lafghani(at)taiteensulattamo.fi

Valtioneuvoston rahoittamaa Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus ja Kulttuurihyvinvointipooli. Julkaisu on toteutettu osana Valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Avainsanat