Itä-Suomen yliopistossa tehty selvitys osoittaa, että suunniteltu Itärata edistäisi positiivisesti itäisen Suomen aluekehitystä. Tulosten perusteella raideyhteyksien kehittämisestä hyötyisivät radan varren ympäristön lisäksi laajemmin myös muut alueet ja yhteiskunta. Itäradan hyödyt keskittyvät vahvasti Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudun suuntaan, mutta sen toteutumisen myönteinen kehitys näkyisi myös esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia selvitti Itärata Oy:n tilauksesta, mitä raideliikenteen merkittävästi lyhyempi matka-aika pääkaupunkiseudulle merkitsisi itäisen Suomen liikennevirtoihin ja sosioekonomiseen kehitykseen. Itärata lyhentäisi huomattavasti matka-aikoja itäisestä Suomesta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, mutta sen tärkein merkitys olisi junaliikenteen saavutettavuuden parantuminen. Tämä laajentaisi työssäkäyntialuetta ja vahvistaisi työmarkkinoita.
– Suunniteltu raideyhteys tukisi näin myönteisesti väestö- ja työpaikkakehitystä sekä muuta sosioekonomista kehitystä vaikutusalueellaan, professori Teemu Makkonen Itä-Suomen-yliopistosta kertoo.
Erilaisten selvityksessä hyödynnettyjen tilastollisten mallien mukaan Itäradan hyödyt vaikutusalueen väestökehitykseen olisivat noin 7 900–15 950 asukasta ja työpaikkoihin noin 3 350–18 150 työpaikkaa. Makkonen painottaa, että tulokset sisältävät epävarmuuksia, eivätkä ne ole täsmällisiä ennusteita tai vertailukelpoisia hyöty-kustannusanalyysien kanssa. Selvityksessä tehdyt laskennat perustuivat menneeseen ja ennakoituun kehitykseen, eikä niissä huomioitu muita tekijöitä kuin saavutettavuus.
Tarkastelussa mukana olleista maakunnista Päijät-Häme hyötyisi Itäradasta ratkaisevasti vain, jos kaukoliikennettä ohjautuu itäiseen Suomeen Porvoon ohella myös Lahden kautta.
Suunnitteilla oleva Itärata yhdistäisi Porvoon pääkaupunkiseudun junaliikenteeseen ja mahdollistaisi nykyistä suoremmat ja nopeammat raideyhteydet Kouvolan kautta Joensuuhun ja Kuopioon sekä koko itäiseen Suomeen. Selvityksessä Itäradan vaikutusalueeksi laskettiin Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnat.
Selvityksessä arvioitiin, millaisia hyötyjä Itäradan toteutumisella eli parantuvalla saavutettavuudella olisi itäisen Suomen sosioekonomiseen kehitykseen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Itäradan jatkosuunnittelussa ja Itärataan liittyvän päätöksenteon tukena.
– Liikenneyhteydet ja niiden toimivuus kytkeytyvät tiiviisti väestö-, työpaikka- ja talouskehitykseen. Saavutettavuuden parantaminen tukee väestö- ja työpaikkakehitystä sekä muuta sosioekonomista kehitystä vaikutusalueella. Se myös mahdollistaa alueelle muita kehityshankkeita, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva sanoo.
Tutkimusraportti:
Olli Lehtonen, Teemu Makkonen. Itärata, saavutettavuus ja sosioekonominen kehitys itäisessä Suomessa. Spatia raportteja 1/2026. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5927-0
Lisätietoja:
Professori Teemu Makkonen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 525 8942, teemu.makkonen(at)uef.fi
Toimitusjohtaja Petteri Portaankorva, Itärata Oy, puh. 050 357 7581
Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella nopea raideyhteys Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan sekä mahdollistaa nykyistä suoremmat ja nopeammat yhteydet itäiseen Suomeen. Itärata palvelee noin kahta miljoonaa asukasta seitsemän maakunnan alueella. Itärata Oy:n omistavat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia. Itärata on osa Euroopan laajennettua liikenteen TEN-T-ydinverkkoa (Trans-European Transport Network).
