Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Ravitsemusneuvontatilanne

Ruokavalioindeksi tukee ruokavalion laadun arviointia ja ravitsemusohjausta terveydenhuollossa

Suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden kehittämä ruokavalioindeksi helpottaa ruokavalion laadun arviointia. Sen toimivuus osoitettiin juuri julkaistussa tutkimuksessa.

Ravitsemusohjaus on olennainen osa kroonisten elintapasairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Terveydenhuollossa ravitsemusohjausta antaa usein joku muu terveydenhuollon ammattilainen kuin ravitsemusterapeutti, joten ruokavalion laadun luotettavaan ja helppoon arviointiin tarvitaan apuvälineitä. Hiljattain päättyneessä StopDia-hankkeessa kehitettiin tähän tarpeeseen uusi työkalu, ruokavalioindeksi (Healthy Diet Index).

Ruokavalioindeksin antama pistemäärä kuvaa ruokavalion laatua suhteessa ravitsemussuosituksiin sekä tyypin 2 diabetesta ehkäisevään ruokavalioon. Pisteskaala on nollasta sataan. Kokonaispistemäärän lisäksi ruokavalioindeksi antaa omat pisteet ruokavalion eri osa-alueille, joita indeksissä ovat ateriarytmi, viljatuotteet, hedelmät ja kasvikset, rasva, kala ja liha, maitotuotteet sekä naposteltavat ja energiapitoiset juomat. Pisteytys pyrittiin luomaan herkäksi havaitsemaan jo pienet muutokset syömistottumuksissa, mikä helpottaa muutosten seurantaa ja voi antaa lisämotivaatiota ruokavaliomuutosten toteuttamiseen.

Ruokavalioindeksin luomiseen osallistui ravitsemusasiantuntijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Itä-Suomen yliopistosta sekä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja sairaanhoitopiiristä. Ruokavalioindeksin taustalla on aiemmin Dehkon 2D-hankkeessa kehitetty ja käytetty validoitu ruonkäyttökysely. Yksittäisten ruokavaliokysymysten pohjalta on kuitenkin vaikeaa hahmottaa ruokavalion kokonaisuutta. Ravitsemusohjaus on helpompaa ja asiakkaalle konkreettisempaa, kun ruokavaliota arvioidaan yksittäisten ravintoaineiden sijaan kokonaisuutena ja annetaan ruoka-ainekohtaisia neuvoja.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa verrattiin ruokavalioindeksin antamaa pistemäärää ruokapäiväkirjoista laskettuun ravintoaineiden saantiin (n = 77). Lisäksi tarkasteltiin ruokavalioindeksin pistemäärän yhteyttä kroonisten sairauksien riskitekijöihin 3100:lla StopDia-tutkimukseen osallistuneella henkilöllä, joilla oli kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Ruokavalioindeksin pistemäärällä todettiin yhteys energiaravintoaineiden, kuidun sekä useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin. StopDia-aineistossa korkeampi ruokavalioindeksin pistemäärä oli yhteydessä erityisesti pienempään painoindeksiin, vyötärönympärykseen, veren glukoosipitoisuuteen ja triglyseridipitoisuuteen sekä miehillä että naisilla. Tutkimus julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä.

– Tulokset tukevat ruokavaliomuutosten tärkeyttä kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, ehkäisyssä. Jo pienet parannukset arkisyömisessä ovat merkittäviä terveyden kannalta, kun ne toistuvat päivittäin. Vaikutus terveyteen näkyy, vaikka paino ei putoaisi, sanoo nuorempi tutkija Kirsikka Aittola, joka tekee StopDia-tutkimuksesta väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon.

Maailmalla on kehitetty aiemminkin ruokavalion laatumittareita, kuten kohonneen verenpaineen ehkäisyyn tähtäävä DASH-indeksi, mutta ne edellyttävät usein työlään ruokavaliofrekvenssikyselyn täyttämistä.

– Nyt kehitetty ruokavalioindeksi vastaa sisällöltään melko lailla aiempia mittareita, mutta siinä arvioidaan myös ateriarytmiä, joka on potilastyössä usein havaittu painonhallinnan kompastuskiveksi. Ruokavalioindeksimme sopii erityisesti suomalaiseen ruokakulttuuriin ja on luotu suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta, kertoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Ruokavaliokysely on yksinkertainen ja nopea täyttää, mutta ruokavalioindeksin laskeminen vaatii automatisointia.  –  Automatisoitu ja selkeästi visualisoitu ruokavalioindeksi olisi oiva apuväline terveydenhuollon ammattilaisille ravitsemusohjauksen tueksi. Tämä takia se olisi tärkeää saada osaksi terveydenhuollon sähköisiä palveluja, kuten OmaOloon, OmaKYSiin ja eri digitaalisiin hoitopolkuihin. Se voisi myös toimia potilaan omahoidon seurantavälineenä ja siihen voitaisiin liittää selkeät vinkit ruokavaliomuutosten tekemiseen omien vastausten pohjalta, sanoo Aittola.

Julkaisu:

Lindström, J.; Aittola, K.; Pölönen, A.; Hemiö, K.; Ahonen, K.; Karhunen, L.; Männikkö, R.; Siljamäki-Ojansuu, U.; Tilles-Tirkkonen, T.; Virtanen, E.; Pihlajamäki, J.; Schwab, U. Formation and Validation of the Healthy Diet Index (HDI) for Evaluation of Diet Quality in Healthcare. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 2362. https://doi.org/10.3390/ijerph18052362

Linkki: https://www.mdpi.com/1660-4601/18/5/2362

Ruoankäyttökysely ja ruokavalioindeksin pisteytys saatavilla: https://sites.uef.fi/stopdia/materiaalipankki/

Lisätietoja

Kirsikka Aittola

Laillistettu ravitsemusterapeutti, nuorempi tutkija, StopDia / Pohjois-Savon SOTE AI Hub-projekti

Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

kirsikka.aittola(at)uef.fi

Puh. 050-5976 786

Twitter: @StopDiaFinland

www.stopdia.fi

 

Ursula Schwab

Ravitsemusterapian professori

Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

ursula.schwab(at)uef.fi

 

Jaana Lindström

Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

jaana.lindstrom(at)thl.fi

 

Auli Pölönen

Koordinointipäällikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Auli.Polonen(at)pshp.fi

Puh. 0400 723670