Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Viinipullo

Rekisteritiedosta vaikuttavuutta päihdepalvelujärjestelmän kehittämiseen

  • Terveys ja hyvinvointi

Suomesta on puuttunut tutkimukseen perustuva kokonaiskuva palvelujärjestelmän kyvystä tunnistaa ja hoitaa alkoholiongelmia. Terveystieteiden maisteri Elina Rautiaisen väitöstutkimus osoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten potilas- ja asiakasrekisterien avulla on mahdollista tutkia alkoholiongelmiin liittyvää palvelunkäyttöä, hoitotuloksia ja alueellisten palveluiden vaikuttavuutta. Yhdistämällä rekisteritietoon tietoa hoidon kustannuksista voidaan saavuttaa parempi ymmärrys palveluiden vaikuttavuudesta ja hoidon kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Päihdehoitoon ja oheissairauksien hoitoon kannattaa panostaa

Tulosten mukaan päihdehoitoon pääsy on yhteydessä parempiin hoitotuloksiin sekä matalampiin hoidon kokonaiskustannuksiin. – Kustannusten hillitsemiseksi myös oheissairauksien oikea-aikaiseen hoitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän, sillä etenkin somaattinen oheissairastavuus oli suurin yksittäinen hoidon korkeita kustannuksia selittävä tekijä, Rautiainen toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin sähköisten potilas- ja asiakastietojärjestelmien tuottamien rekisteritietojen avulla  alkoholia haitallisesti käyttävien ja alkoholiriippuvuuteen sairastuneiden työikäisten henkilöiden palvelunkäytön tapoja, hoidon tuloksia ja hoidosta aiheutuneita kustannuksia kattavasti läpi palvelujärjestelmän. Lisäksi selvitettiin eri riskitekijöiden suoria vaikutuksia hoidon kokonaiskustannuksiin. Tutkimuksessa käytettiin perinteisten tilastollisten menetelmien lisäksi Bayesverkkomalliin perustuvaa koneoppimismenetelmää, jolla arvioitiin eri riskitekijöiden suoraa vaikutusta hoitokustannuksiin. Tutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalassa Siun soten alueella ja se on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMPRO-tutkimushanketta.

Tulosten mukaan rekistereistä tunnistetut alkoholinkäyttöhäiriöt olivat usein pitkälle edenneitä. Päihdehoidon ulkopuolelle jääminen kasvatti kuoleman riskin lisäksi myös hoidon kokonaiskustannuksia. Eniten kustannuksia kasvattavaksi tekijäksi tunnistettiin runsas oheissairastavuus. Vastaavasti mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö oli yhteydessä parempiin hoitotuloksiin.

– Hoidon laadun turvaamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi päihdeongelmat pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pääsy päihdepalveluihin tulisi varmistaa. Tämä edellyttää yksilöllisiin tarpeisiin sovitettuja hoitoon pääsyn väyliä, Rautiainen sanoo.

– Tutkimuksen tulokset korostavat myös moniammatillisen ja koordinoidun hoidon tärkeyttä sekä päihdeongelmien hoidon osaamisen tarvetta perusterveydenhuollossa. Myös oheissairauksien hyvään hoitoon on syytä kiinnittää huomiota.

Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistyössä. Rautiaisen mukaan hoidon vaikuttavuus- ja laatumittareiden kehittäminen ja rakenteinen kirjaaminen tarjoaisivat nykyistä paremmat edellytykset rekisteripohjaiselle palvelujärjestelmätutkimukselle ja yksilöiden hyvälle hoidolle tulevaisuudessa.

Terveystieteiden maisteri Elina Rautiaisen väitöskirja ”Health service use, care costs, and associated care outcomes of patients with alcohol use disorder in North Karelia, Finland: A register-based study”  tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta ja kustoksena Professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 5.2.2021 klo 12 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa