Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kuvituskuva, vihreitä viivoja.

Radiologisia tutkimuksia tehdään Suomessa harkitummin kuin muualla Euroopassa

Röntgentutkimuksista ja -toimenpiteistä ja isotooppitutkimuksista aiheutuva säteilyaltistus on ollut useita vuosia suurin keinotekoisen altistuksen lähde ionisoivalle säteilylle, kun arvioidaan koko väestön saamaa altistusta.

Kollektiivista efektiivistä annosta voidaan arvioida yhdistämällä efektiiviset annokset kaikista radiologisista tutkimuksista. Kollektiivinen efektiivinen annos saadaan kertomalla tutkimusryhmän keskimääräinen efektiivinen annos ryhmään kuuluvien tukittavien määrällä.

FL Ritva Blyn väitöstutkimus osoitti, että Suomessa näistä tutkimuksista ja toimenpiteistä aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos kasvoi 59 prosenttia vuosina 2008–2018 pääosin tietokonetomografiasta (TT) ja toimenpideradiologiasta aiheutuneen kollektiivisen efektiivisen annoksen vuoksi. Isotooppitutkimuksista aiheutuva kollektiivinen efektiivinen annos on hieman suurentunut ja sen suhteellinen osuus vain viisi prosenttia kaikista radiologisista tutkimuksista aiheutuneesta kollektiivisesta annoksesta.

Radiologisista tutkimuksista aiheutuvia efektiivisiä annoksia voidaan käyttää vertailtaessa eri menetelmien aiheuttamia lääketieteellisiä altistuksia tai altistuksia eri yksiköiden tai sairaaloiden välillä. Väestön yksilöiden annoksia voidaan vertailla maiden välillä. Suomen tutkimusmäärät osoittautuivat 36 Euroopan maan vertailussa keskimääräistä pienemmiksi. Tämä antaa viitteitä siitä, että oikeutusarvioinnin taso on Suomessa vähintään keskimääräisellä eurooppalaisella tasolla.

FL Ritva Blyn sovelletun fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Patient exposure levels and collective effective dose to the population from radiological examinations – changes from 2008 to 2018 in Finland tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 18.6.2021 klo 12 ja sitä voi seurata Youtubessa. Vastaväittäjänä toimii professori Miika Nieminen, Oulun yliopisto, ja kustoksena professori Pasi Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto. Tapahtuman kieli on suomi.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Tilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa

Avainsanat