Potkua huippu-urheiluun urheiluravitsemuksen yliopisto-opinnoista

– Mielelläni auttaisin tulevaisuudessa myös muita, sillä omasta kokemuksesta tiedän, miten vaikeaa varsinkin naisurheilijoilla voi olla ravitsemuksen kanssa.

26-vuotiaan Nezirin saavutuksiin kuuluvat muun muassa useat Suomen mestaruudet sekä 60 ja 100 metrin Suomen ennätykset naisten aitajuoksussa. Nuorten sarjoissa hän on aitonut kaksi EM-kultaa ja yhden EM-pronssin. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on rankannut hänet tänä vuonna Suomen parhaaksi yleisurheilijaksi ja lajissaan maailman 17 parhaan joukkoon. Neziri edusti Suomea Rion olympialaisissa, ja tähtäimessä ovat myös vuoden 2020 Tokion olympialaiset.

Pika-aitajuoksijalta vaaditaan sekä voimaa että vähärasvaista kehoa.

– Se on haastava yhtälö. Nuorempana liian niukka syöminen kostautui voimattomuutena ja loukkaantumisinakin. Vähähiilihydraattinen ruokavaliokin tuli testattua huonoin tuloksin. Yritysten ja erehdysten kautta olen oppinut, mikä sopii minulle, ja nykyään pyrin syömään tasapainoisesti kaikkea.

Neziri toteaa, että yksilöurheilussa ravitsemusohjaus jää helposti urheilijan omalle vastuulle.

– Varsinkin nuorille systemaattinen ravitsemusvalmennus olisi hieno juttu, mutta se on vaikeampi järjestää eri puolilla Suomea harjoitteleville nuorille kuin vaikkapa jääkiekkojoukkueelle.

Itse hän on etsinyt tietoa omatoimisesti ja turvautunut myös ammattilaisten apuun ravitsemusasioissa. Suomen Olympiakomitean ravitsemusvalmentajalta Anna Ojalalta hän kuuli Suomen ensimmäisestä yliopistotasoisesta urheiluravitsemuksen opintokokonaisuudesta.  Verkko-opintoina suoritettavasta kokonaisuudesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto.

– Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi kesällä 2018 ja olin ajatellut, etten opiskelisi vähään aikaan mitään. Annan vinkistä kuitenkin innostuin ja aloitin urheiluravitsemuksen opinnot heti syksyllä.

Urheiluravitsemuksen perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, joissa perehdytään muun muassa eri lajien ravitsemusfysiologisiin vaatimuksiin, suorituskyvyn, palautumisen ja kehittymisen optimointiin, eri ikäisten urheiluravitsemukseen, urheilijan syömisen ongelmiin sekä psyykkiseen hyvinvointiin.

– Opintojen suorittaminen on tehty mielekkääksi ja aikaa tehtävien tekemiseen on riittävästi. Se on tärkeää, sillä kiireisen arjen ohella ei muuten pystyisi opintoja tekemään edes etäopintoina.

Neziri on tehnyt oppimistehtäviä esimerkiksi harjoitusleireillä vapaina hetkinä.

– Esseet ovat minulle sopiva suoritustapa, sillä opin paremmin kirjoittamalla ja tutkimalla kuin pänttäämällä tenttiin.

Hänen mukaansa opinnoissa korostuu hyvällä tavalla perusta, jolle urheilijan ravitsemus rakentuu.

– Ei kannata lähteä hifistelemään, ennen kuin perusta on kunnossa. Urheilija tarvitsee kaikkia makroravinteita – myös hiilihydraatteja energiaksi, vaikka moni niitä välttelee.

Tänä keväänä suorittamaansa kurssia lisäravinteista Neziri pitää silmiä avaavana.

– Olen itsekin käyttänyt lisäravinteita tietämättä, onko niistä hyötyä. Nyt piti etsiä tutkimustietoa valituista lisäravinteista, ja sitä löytyikin yllättävän paljon. Tehtävänä oli myös vertailla tieteellisiä tuloksia siihen, mitä lisäravinteista sanotaan mainoksissa.

Opintojen tarjoamalle kriittiselle ajattelulle on muutenkin tarvetta.

– Esimerkiksi netissä jaetaan paljon ihmisten omiin kokemuksiin perustuvaa, välillä harhaanjohtavaakin tietoa.

Urheiluravitsemuksen oppimateriaaleihin kuuluu asiantuntijaluentojen lisäksi videotallenteita, joilla eri lajien urheilijat kertovat ruokavaliostaan.

– Erityisesti Iivo Niskasen esitystä odotin etukäteen, mutta kaikista löytyi jotain kiinnostavaa.  

Treeni, lepo ja ravinto ovat Nezirin mukaan urheilu-uran kivijalat.

– Ilman paneutumista ravitsemukseen ei tule kunnollisia tuloksia, ja se on urheilijoilla tavallinen puheenaihe. Aika monet syövät kuitenkin ihan perusruokaa, vaikka painotuksissa on eroja. Kasvissyöjiäkin joukosta löytyy.

Mitä ruokaa aituritähti ei itse vaihtaisi?

– Kaurapuuroa. Tykkään maustaa sitä pullamausteilla: kanelilla, neilikalla ja vaniljalla, Neziri paljastaa.

Julkaistu Saima-lehdessä 2/2019