Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

UEF liput lipputangoissa

Potilasrekisteri- ja paikkatiedon yhdistäminen auttaa kehittämään tyypin 2 diabeteksen hoidon laatua

Yhdistämällä potilaiden sähköisiä terveyskertomuksia paikkatieto- ja rekisteriaineistoihin saadaan tietoa, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena kroonisten sairauksien hoidon laadun seurannassa sekä terveyspalvelujen suunnittelussa, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Filosofian maisteri Maija Toivakka selvitti tutkimuksessaan eroja tyypin 2 diabeteksen hoidon laadussa ja esiintyvyydessä Siun soten eli Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden alueella ja sen osa-alueilla.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena tunnistamaan ne pienalueet ja aluetyypit, joilla hoidon tavoitteet toteutuvat heikommin tai joilla sairaustaakka on suuri.

– Rekisteri- ja paikkatiedon avulla luotujen tilannekuvien jälkeen hoitoa voidaan muokata ja kohdistaa tehokkaammin eniten apua tarvitseville sosioekonomisille ryhmille, pienalueille tai aluetyypeille, Toivakka toteaa.

Alueellinen potilasrekisteri tarjoaa hyvän mahdollisuuden sairauksien seurantaan

Suomessa sairauksien hoito perustuu Käypä hoito -suosituksiin. Jotta sairauksien hoidon laatua voidaan kehittää, tarvitaan tietoa eroista hoitosuositusten ja toteutuneen hoidon välillä. Toistaiseksi tiedetään puutteellisesti, miten hoitosuositukset toteutuvat käytännössä ja mitkä ovat todelliset hoitotulokset eri potilasryhmissä ja alueilla.

Siun soten alueella on käytössä alueellisesti yhtenäinen potilastietojärjestelmä. Tutkimusta varten potilastietojärjestelmästä poimittiin kaikki alueen tyypin 2 diabetesta sairastavat vuosina 2012–2017. Toivakka tutki rekisteripohjaisesti potilaan yksilöllisiä ja asuinympäristöön liittyviä ominaisuuksia, joilla on yhteys hoitosuosituksien toteutumiseen. Potilas- ja paikkatiedon yhdistäminen mahdollisti hoidon laadun alueellisten erojen tarkastelun ja vertailun pienalueittain.

Tutkimuksessa selvisi, että tyypin 2 diabeteksen hoidon laatu, jota arvioidaan hoitoprosessien ja hoitotavoitteiden toteutumisella, ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys ovat jakautuneet epätasaisesti tutkimusalueella. Potilaan yksilölliset ominaisuudet ja potilaan asuinpaikkaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä hoidon laatuun.

Sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä terveyteen. Esimerkiksi mitä korkeampi sosioekonominen asema, kuten korkeampi koulutusaste tai korkeampi ammattiasema, sitä epätodennäköisemmin yksilö sairastaa esimerkiksi kroonista sairautta. Toivakka havaitsi tutkimuksessaan, että sosioekonominen asema vaikuttaa myös tyypin 2 diabeteksen hoitotuloksiin. Postinumeroalueilla, joilla väestön koulutustaso on alhaisempi, potilaat saavuttavat hoitotavoitteita heikommin. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että nuorilla potilailla ja naisilla hoito toteutuu paremmin. Sen sijaan diabetesta sairastavilla pitkä etäisyys potilaan kotoa terveysasemalle ei vaikuta hoitosuosituksien toteutumiseen.

Alueellinen potilasrekisteri tarjoaa hyvän mahdollisuuden sairauksien ja niiden hoidon seurantaan. Rekisterit eivät kuitenkaan sisällä rakenteista tietoa potilaiden elintavoista tai potilaiden kokemuksia hoidosta.

– Hoidon laatuun liittyvä tutkimus ja toisaalta myös potilaat hyötyisivät, jos potilastietoihin kirjattaisiin potilaiden kokemuksia hoidosta ja potilaiden elintapoihin liittyviä tietoja, pohtii Toivakka.

Paikkatietoa ja potilastietoa on tarpeen hyödyntää terveyspalvelujen kehittämisessä

Tyypin 2 diabetes on merkittävä kansanterveysongelma niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tyypin 2 diabetesta sairastavan on tärkeää saavuttaa hyvä hoitotasapaino, sillä se parantaa potilaan elämänlaatua, vähentää komplikaatioiden kuten munuaissairauksien ja liitännäissairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Tuore väitöstutkimus tuo uutta tietoa koko sote-alueen perusterveydenhuollon laadusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Potilas- ja paikkatiedon yhdistämiseen perustuvaa tutkimusta ja seurantaa on hyödyllistä soveltaa perusterveydenhuollon ja potilastietojärjestelmän kehittämisessä. Vastaavaa lähestymistapaa ja tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla ja useissa eri sairauksissa.

FM Maija Toivakan maantieteen alaan kuuluva väitöskirja Geospatial variations in the quality of type 2 diabetes care – Evidence from electronic health records in North Karelia, Finland (Tyypin 2 diabeteksen hoidon laadun maantieteellinen vaihtelu – Sähköiset terveyskertomukset tiedon lähteenä Pohjois-Karjalassa Suomessa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Maija Toivakan painolaatuinen valokuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36332?encoding=UTF-8