Pohjois-Savossa toteutetun Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hankkeen (HYPE) tuoreessa tutkimuksessa suositellaan panostamaan toimintamahdollisuuksiin ja rakenteelliseen sosiaalityöhön, jotta Pohjois-Savon hyvinvointia voidaan edistää vaikuttavammin.
Kestävä hyvinvointi ja -talous edellyttävät vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden kehittämiseen tarvitaan monipuolista vaikuttavuustietoa. Toimintamahdollisuuksien viitekehys kääntää hyvinvoinnin edistämisen kysymyksissä huomion yksilön vastuullistamisesta ympäröiviin rakenteisiin kysyen, millaiset ovat yksilön mahdollisuudet ylläpitää ja edistää terveyttään ja hyvinvointiaan? Koetuilla toimintamahdollisuuksilla viitataan yksilön omaan arvioon mahdollisuuksistaan mielekkääseen elämään.
– Toimintamahdollisuuksien mittari täydentää olennaisesti perinteisten vointimittareiden joukkoa, tarjoten laajemman näkökulman hyvinvoinnin arviointiin. Tieto toimintamahdollisuuksien jakautumisesta ja vajeista eri väestöryhmissä ja -alueilla voi mahdollistaa epäkohtiin puuttumisen ajoissa ja täten edistää ennaltaehkäisevää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mikä olisi kestävän hyvinvoinnin ja -talouden kannalta ajassamme ratkaisevan tärkeää, toteaa professori Tomi Mäki-Opas.
Toimintamahdollisuudet seuraavat sosioekonomista asemaa
Pohjois-Savossa havaittiin yleisesti ottaen hyvät mahdollisuudet mielekkääseen elämään -työssäkäyvien osalta. Toimintamahdollisuudet kuitenkin seurasivat vahvasti sosioekonomista asemaa. Korkeasti koulutetut kokivat mahdollisuutensa selvästi paremmiksi kuin matalammin koulutetut. Työssäkäyvät arvioivat mahdollisuutensa huomattavasti paremmiksi kuin työttömät.
Huolestuttavaa oli, että Pohjois-Savon työttömät ja opiskelijat kokivat mahdollisuutensa selvästi heikommiksi kuin vastaavat ryhmät muualla maassa. Esimerkiksi 35 prosenttia pohjoissavolaisista työttömistä koki mahdollisuutensa elää terveellistä elämää huonoiksi, kun muualla Suomessa vastaava osuus oli 24 prosenttia. Pohjoissavolaisista opiskelijoista 21 prosenttia koki mahdollisuutensa elää miellyttävässä elinympäristöissä huonoiksi, kun viiteryhmästä näin koki vain 11 prosenttia.
Tutkimuksen pohjalta suositellaan kiireellistä reagointia erityisesti Pohjois-Savon opiskelijoiden ja työttömien heikkoihin toimintamahdollisuuksiin, ennen kuin ne kääntyvät negatiivisiksi lopputulemiksi, kuten sairauksiksi.
Rakenteellinen sosiaalityö avainasemassa
Tutkijat korostavat, että toimintamahdollisuuksien näkökulma tarjoaa uudenlaisen potentiaalisesti vaikuttavan tavan kehittää hyvinvointialueita yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Sen sijaan, että keskitytään vain resursseihin tai lopputuloksiin, tulisi huomiota kiinnittää myös siihen, millaiset mahdollisuudet ihmisillä on elää hyvää elämää.
– Toimintamahdollisuuksien sanoma valinnanmahdollisuuksien merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on yksinkertainen, mutta vaikuttava ja helposti omaksuttava ja täten se voisikin tarjota Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kokonaisvaltaisen ja eri toimijoiden yhteistyötä integroivan yhteisen tavoitteen alueemme vahvistamiseksi, kertoo tutkija Tiina Ahonen.
Erityisesti rakenteellinen sosiaalityö nähdään keskeisenä keinona edistää toimintamahdollisuuksien kontekstissa haavoittuvina piirtyvien ryhmien – kuten työttömien ja opiskelijoiden – hyvinvointia ja johtaa toimintamahdollisuuksien edistämistä.
Rakenteellinen sosiaalityö on yhteiskunnallista muutostyötä ja vaikuttamista rakenteellisiin epäkohtiin tiedon tuottamisen ja välittämisen, yhteistyön edistämisen sekä toiminnan ja toimintaympäristöjen kehittämisen kautta.
Sosiaalityöntekijöillä on hyvä tuntemus haavoittuvien ryhmien tilanteista ja toimintaympäristöistä, mutta resurssien puute on estänyt rakenteellista vaikuttamistyötä. Tutkijat peräänkuuluttavatkin lisäresursseja sosiaalityöhön, jotta Pohjois-Savon hyvinvointia ja elinvoimaa voidaan vahvistaa kestävästi.
Kehittämistä yhteistyöllä hyvinvoinnin ja vaikuttavuuden parantamiseksi
Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hanketta (HYPE).
Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon ja kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston yhteisessä hankkeessa tavoitteena on hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia hyvinvointikyselyyn vastanneita pohjoissavolaisia sekä muun Suomen aikuisväestöä, josta oli poistettu pohjoisavolaiset vastaajat.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedote
Lisätietoja:
Professori Tomi Mäki-Opas, p. 050 323 4020, [email protected]
Politiikkasuositus:
Ahonen Tiina, Rekola Hanna, Holappa Anna-Sofia, Kinnunen Kati, Mäki-Opas Tomi (2025), Pohjois-Savossa resursoitava rakenteelliseen sosiaalityöhön haavoittuvien ryhmien toimintamahdollisuuksien edistämiseksi
