Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 25.–27. syyskuuta järjestettävä kansainvälinen Orthodox Christian Churches and War -konferenssi tuo yhteen poikkeuksellisen nimekkään joukon teologian, sotatieteen ja yhteiskuntatieteen tutkijoita keskittyen Euroopassa käytyihin sotiin 1990-luvulta nykypäivään.
Ortodoksinen kirkko, usko ja uskonto linkittyvät usein sotien ja konfliktien syihin, sodankäyntiin ja konfliktien ratkaisuihin sekä yhteiskuntien ja yhteisöjen jälleenrakennukseen. Vaikka kristillisen ja teologisen opin perustana on lähimmäisenrakkaus ja rauhan rakentaminen, uskonto politisoituu usein sodissa, ja uskonnosta voi tulla jopa sodan osapuoli ja vaikuttaja.
Millainen on ortodoksisen kirkon rooli ja asema Euroopassa kylmän sodan jälkeen käydyissä sodissa ja konflikteissa? Kuinka kirkkoa on käytetty politiikan välineenä? Miten kirkko on tukenut ihmisiä sodasta selviämisessä ja henkisessä kriisinkestävyydessä? Mikä voi olla kirkon rooli konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tulevassa konferenssissa.
– Euroopan turvallisuustilanne on nyt jatkuvassa muutoksessa, joten tavoitteenamme on osaltamme edistää monitahoista keskustelua ortodoksisuuden roolista yhteiskunnan eri osa-alueilla sodan ja rauhan kysymyksissä. Tälläkin hetkellä käytävät sodat, erityisesti Ukrainassa, osoittavat tarpeen tutkitulle tiedolle, tiivistää apulaisprofessori Heta Hurskainen.
Näkökulmia eri tieteen aloilta
Konferenssissa kuullaan torstaina professori Catherine Wannerin esitelmä oikeudenmukaisuuden kysymyksistä Ukrainassa paikallistasolla. Sotatieteiden tohtoriopiskelija Benjam Puustinen taas tarkastelee puheenvuorossaan ortodoksisen kirkon roolia sotatieteiden näkökulmasta ja erityisesti Venäjän ortodoksisen kirkon asemaa Baltian maissa.
Ohjelmassa on myös paneelikeskustelu Military Chaplains in War and Peace, jossa pohditaan ortodoksisen kirkon ja sotilaspappien roolia sodassa ja rauhan aikana. Sotatieteiden dosentti Jarkko Kososen mukaan keskustelussa tarkastellaan uskonnon ja ortodoksisen kirkon merkitystä kansalaisten sitouttamisessa asepalvelukseen, sotilaspappien tarjoamaa henkistä ja eettistä tukea varusmiehille ja sotilaille sekä sitä, miten papit tukevat sotilaiden perheitä konfliktien aikana ja niiden jälkeen.
Keskustelemassa ovat ukrainalainen sotilaspastori Sergiy Berezhnoy, puolustusvoimien ortodoksisten sotilaspappien työtä ohjaava sotilaspastori Mikko Sidoroff ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-Instituutin tohtorikoulutettava Santeri Kytöneva.
Perjantaina dosentti Tornike Metreveli valottaa, kuinka kansallisista painotuksista tulee osa kirkollista puhetapaa. Metreveli myös tarkastelee syitä Venäjän ortodoksisen kirkon erilaiseen suhtautumiseen Georgian ja Ukrainan ortodoksisiin kirkkoihin viime vuosikymmenten sodissa. Professori Cyril Hovorun taas paneutuu esitelmässään Ukrainan ortodoksisuuden tilanteeseen kirkollisen ja poliittisen tilanteen jännitteessä.
Lauantaina ohjelmassa on Iryna Fennon esitelmä, jossa Fenno tarkastelee Ukrainan eri seurakuntia yhtäältä Venäjän pommitusten aiheuttaman tuhon ja toisaalta humanitaarisen ja psykologisen tuen paikkoina.
Harutyun Harutyunyan puhuu puolestaan vuoden 2020 Vuoristo-Karabachin sodan vaikutuksista kirkon ja valtion suhteisiin Armeniassa ja pohtii suhteiden vaikutusta myös kansainväliseen politiikkaan.
Kutsuttujen puhujien tutkijaprofiileista lisätietoa tiedotteen lopussa.
Konferenssi
Konferenssi järjestetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella salissa AT100 Agora-rakennuksessa. Konferenssi on tarkoitettu eri alojen asiantuntijatyötä tekeville, joita kysymykset sodasta ja rauhasta ja uskontojen roolista sodassa kiinnostavat sekä yliopisto-opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Konferenssin kieli on englanti.
Rekisteröityminen on auki 8.9.2025 saakka: https://sites.uef.fi/orthodox-churches-and-war/
Konferenssia tukevat Karjalan teologinen seura, joka on Joensuussa 2003 perustettu tieteellinen seura ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Itä-Suomen yliopiston profiilialue Bomocult sekä VIExpert – Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntija opintokokonaisuus, jota koordinoidaan Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista käsin.
Lisätietoja:
Professori Pekka Metso, pekka.metso(at)uef.fi, p. 029 445 2651
Apulaisprofessori Heta Hurskainen, heta.hurskainen(at)uef.fi, p. 046 922 2195
Puhujat
Historian, antropologian ja uskontotieteen professori Cathrine Wanner (USA). Wannerin viimeisin kirja Everyday Religiosity and the Politics of Belonging in Ukraine ja toimitettu teos Dispossession: Anthropological Approaches to Russia’s War against Ukraine avaavat Ukrainan uskonnollisuuden ja politiikan suhdetta juuri ennen täysimittaista sotaa kuin myös sen aikana.
Ukrainalainen professori Cyril Hovorun. Hovorun on kirkko-opin, kansainvälisten suhteiden ja ekumenian professori Ruotsissa. Hän on kirjoittanut laajasti ortodoksisuuden ja politiikan suhteesta, tarpeesta ortodoksiseen itsereflektioon tässä suhteessa sekä Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen patriarkka Kirillin tarjoamasta oikeutuksesta Venäjän käymälle sodalle Ukrainassa. Hovorun osallistuu todennäköisesti etäyhteydellä.
Uskontotieteen apulaisprofessori Iryna Fenno. Fenno työskentelee Taras Shevschenkon kansallisessa yliopistossa Kievissä ja tekee tutkimusta Münchenissä, Saksassa. Hänen tutkimuskohteenaan on sodan tuomat muutokset ukrainalaisten uskonnollisten yhteisöjen, erityisesti ukrainalaisten ortodoksisten ja kreikkalais-katolisten kirkkojen elämässä sekä näiden kirkkojen sosiaalieettiset linjaukset sodan keskellä.
Tutkija, tohtori Harutyun Harutyunyan. Harutyunyan on Halle-Wittenbergin yliopiston vieraileva tutkija American University of Armeniasta. Hän on tutkinut sekä Armenian ortodoksisen kirkon ja valtion välisiä suhteita, pakolaisuutta ja humanitaarisia kriisejä liittyen Vuoristo-Karabachin sotiin että ortodoksisten kirkkojen roolia ja merkitystä Euroopan yhdentymisessä.
Uskontososiologian dosentti Tornike Metrevelli. Metrevelli on alunperin kotoisin Georgiasta, mutta asuu nykyisin Lundissa Ruotsissa. Hän on ollut kehittämässä avointa tietokantaa 2000-luvun sodista ja uskonnoista, julkaissut politiikan muutosten ja ortodoksisuuden yhteyksistä Ukrainassa, Georgiassa ja Serbiassa sekä Georgian ortodoksisen kirkon roolista kansalliselle identiteetille.
Sotatieteiden tohtoriopiskelija Benjam Puustinen. Puustinen työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulussa, ja hänen tutkimuksensa liittyy Venäjän ortodoksisen kirkon rooliin psykologisena tekijänä valtion retoriikan puolestapuhujana sodan ja rauhan eri vaiheissa.
