Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Koivututkimuksen koekenttä

Pohjoinen lämpenee ja hiilensidonta lisääntyy, mutta kasveja syövät hyönteiset voivat merkittävästi hidastaa muutosta

Utsjoen Kevolla tehty tutkimus osoittaa, että ilmaston lämpeneminen voi yli kaksinkertaistaa pohjoisen ekosysteemin hiilensidonnan. Vähäisetkin hyönteisten aiheuttamat lehtivauriot voivat kuitenkin merkittävästi vähentää ekosysteemin kykyä sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.

Subarktisella alueella ilmaston lämpeneminen kolmen asteen verran parantaa kasvien kasvua ja lisää ekosysteemin hiilensidontaa yli kaksinkertaiseksi. Tämä johtuu siitä, että kasvukausi pitenee, maaperän lämpeneminen lisää ravinteiden saatavuutta ja kasvien lehdissä on enemmän yhteyttämiseen tarvittavaa lehtivihreää.

Nämä tulokset saatiin koekentältä, joka perustettiin luonnontilaiseen tunturikoivumetsään Utsjoelle. Tutkijat istuttivat tutkimusruuduille luontaisen kenttäkasvillisuuden sekaan koivuntaimia. Osassa ruuduista kasvien lehtien lämpötilaa nostettiin erityislaitteistolla kolme astetta vallitsevaa lämpötilaa korkeammaksi. Näin pyrittiin simuloimaan ilmastonmuutoksen lämmittävää vaikutusta.

Tutkijat halusivat samalla testata myös lehtiä syövien hyönteisten vaikutuksia. Tämä toteutettiin säätelemällä hyönteisten määrää koealoilla.

- Ennusteiden mukaan ilmaston lämmetessä kasvillisuutta syövien hyönteisten määrä lisääntyy ja uudet hyönteislajit leviävät pohjoiseen. Ilmaston lämpenemisen oletetaankin lisäävän hyönteistuhoja erityisesti pohjoisilla alueilla, taustoittaa tutkija Tarja Silfver Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Suurin yllätys oli se, miten suuresti kasveja syövät hyönteiset vaikuttavat ekosysteemin kykyyn sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.

- Kasvinsyöjähyönteiset vioittavat hyvin pientä osaa saatavilla olevasta lehtimassasta, mutta silti niiden määrän vähentäminen lisäsi ekosysteemin hiilidioksidin sidontaa 50 prosenttia, Silfver toteaa.

Tutkimus tehtiin Suomen Akatemian arktisen ohjelman rahoittamassa tutkimushankkeessa Turun yliopiston tutkimusasemalla Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden yhteistyönä. Tutkimusta rahoitti myös Koneen Säätiö.

Artikkeli (bibliografiset tiedot):

Tarja Silfver, Lauri Heiskanen, Mika Aurela, Kristiina Myller, Kristiina Karhu, Nele Meyer, Juha-Pekka Tuovinen, Elina Oksanen, Matti Rousi, Juha Mikola. Insect herbivory dampens Subarctic birch forest C sink response to warming. Nature Communications 11, 2529 (2020).

DOI: 10.1038/s41467-020-16404-4  

Julkaisu verkossa

Tarja Silfver on toiminut aikaisemmin tutkijana Itä-Suomen yliopistossa.

Lisätietoja:

Tarja Silfver, Helsingin yliopisto, tarja.silfver (a) helsinki.fi, puh. 050 362 4874

Juha Mikola, Helsingin yliopisto, juha.mikola (a) helsinki.fi, puh. 040 828 4884

Mika Aurela, Ilmatieteen laitos, mika.aurela (a) fmi.fi, puh. 050 3779722

Lauri Heiskanen, Ilmatieteen laitos, lauri.heiskanen (a) fmi.fi, puh. 046 9203611