Kaikkiaan 180 tohtoria ja 15 kunniatohtoria vihittiin promootion pääjuhlassa Kuopion Musiikkikeskuksessa 6. kesäkuuta. Juhlassa kohtasivat uudella tavalla tiede ja taide.
Itä-Suomen yliopiston tohtoripromootio huipentui perinteikkääseen pääjuhlaan eli promootioaktiin sekä juhlakulkueeseen aurinkoisessa Kuopiossa perjantaina 6. kesäkuuta.
Tällä kertaa promootioon osallistuu ennätyksellisesti 180 promovoitavaa tohtoria yliopiston kolmesta tiedekunnasta eli luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnasta, terveystieteiden tiedekunnasta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta.
Lisäksi tiedekunnat valitsivat kunniatohtoreiksi 15 tieteen ja yhteiskuntaelämän vaikuttajaa. Kunniatohtorin arvo on merkittävin huomionosoitus, jonka yliopisto voi antaa. Kunniatohtoreihin voi tutustua tarkemmin promootion verkkosivuilla.
Itä-Suomen yliopisto osoittaa promootiojuhlassa arvostustaan tohtorin tutkinnon suorittaneille, jotka puolestaan saavat juhlia akateemisia saavutuksiaan. Promootiossa tohtorin tutkinnon suorittaneet saivat juhlallisessa seremoniassa oikeuden käyttää akateemisen arvon merkkejä. Itä-Suomen yliopistossa tohtorinarvon merkit ovat tohtorinhattu ja siinä oleva embleemi sekä diplomi.
Tieteen vapautta on puolustettava yhä painokkaammin
Rehtori Tapio Määttä tervehti puheessaan promovoitavia tohtoreita.
– Tuntekaa iloa ja ylpeyttä hienosta saavutuksestanne. Vaalikaa sivistyksen liekkiä toimiessanne tieteen ja muilla elämän alueilla. Kannustakaa muitakin rohkeuteen ja uteliaisuuteen, jotka ovat siivittäneet teidät tähän saavutukseen. Yliopisto on ylpeistä teistä, ja toivon teidän olevan ylpeitä myös yliopistostanne, Määttä kiitti.
Pääpromoottori, professori Jarmo Jääskeläinen vihki kunniatohtorit ja painotti puheessaan promovoitaville tohtoreille tieteen vapautta arvona, joka vaatii yhä enemmän puolustamista – ei vain juhlapuheissa, vaan myös arjessa ja päätöksenteossa. Jääskeläisen mukaan tiede on kuin kompassi, joka näyttää suunnan. Tiede etsii parempia kysymyksiä, ei valmiita vastauksia, ja ”jokainen väitöskirja liittyy osaksi tätä perinnettä”.
Jääskeläinen toimi promoottorina terveystieteiden tiedekunnasta. Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnasta promoottorina toimi professori Markku Tukiainen ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta professori Mervi Niskanen.
Priimustohtoriksi promovoitiin filosofian tohtori Henna Nikumaa ja ultimustohtoriksi filosofian tohtori Atte Eskelinen. Priimustohtori vihittiin ensimmäisellä kunniasijalla, ja hän osoitti vihittävien tohtorien edustajana oppineisuuden vastaamalla oppiaineensa professorin Anna Mäki-Petäjä-Leinosen esittämään kysymykseen. Ultimustohtori vihittiin viimeisellä kunniasijalla, ja hän vastasi promootioillallisilla nuorille tohtoreille pidettyyn puheeseen.
Rehtori Tapio Määttä muistutti myös yliopiston ja kampuskaupunkien kiinteästä yhteydestä: yliopisto tuo elinvoimaa alueelle, ja samalla yliopiston menestys riippuu kampuskaupunkien vetovoimasta. Promootion juhlakulkue symboloi tätä yhteyttä.
Promootioaktin jälkeinen juhlakulkue kiersi Musiikkikeskuksesta kohti kauppatoria Kuopion kaduilla. Kaupungin ytimessä, torin laidalla, juhlakulkuetta oli vastassa suuri joukko kuopiolaisia.
Tiede ja taide kohtasivat ainutlaatuisessa esityksessä
Promootioperinne on jatkunut Suomessa katkeamattomana koko yliopistohistorian ajan. Kuopiossa ensimmäinen tohtoripromootio järjestettiin 1978, ja nyt järjestetty promootio oli kuudes Itä-Suomen yliopistossa.
Promootiojuhla kunnioittaa perinteitä, mutta jokainen yliopisto on osaltaan uudistanut perinnettä. Tällä kertaa promootiojuhlassa uutena ohjelmanumerona koettiin professori Arto O. Salosen käsikirjoittama Sivistys turvaa tulevaisuuden -esitys, jota taustoittivat saksofonisti Joonatan Raution musiikki ja Ari Jaaksin valokuvat.
Tiedettä ja taidetta yhdistävässä esityksessä Salonen käsitteli suurimpia kysymyksiä: mitä elämä on ja voisi olla, mitä ihmisyys on ja voisi olla, millainen maailma on ja voisi olla?
Hyvän ja merkityksellisen elämän jäljittämisessä keskeiseksi Salonen nosti sivistyksen. Hän siteerasi J.V. Snellmania, jonka mukaan ”sivistyneen ihmisen ensimmäinen velvoite on ymmärtää aikansa vaatimukset ja tarttua ihmiskunnan tärkeimpiin ja vaikeimmin ratkaistaviin ongelmiin.”
Salosen mukaan laaja-alaiset, suuret muutokset ovat mahdollisia, jos on näkemystä, tahtoa ja päättäväisyyttä. Tiede ja sen tuoma informaatio ovat ratkaisevia monessa suuressa muutoksessa.
Hyvä tulevaisuus on tehty tieteestä, taiteesta, taloudesta ja teknologiasta, määritti Salonen. Tiede ja taide toimivat kompasseina ja näyttävät tulevaisuuden suunnan, talous ja teknologia mahdollistavat ja vauhdittavat muutosta.
– Sivistys näyttää suunnan. Sivistyminen on omasta ainutlaatuisuudesta tietoiseksi tulemista, sen jatkuvaa ylittämistä ja käyttämistä hyvyyden, totuuden ja kauneuden lisäämiseksi yhteisöissä, yhteiskunnassa ja maailmassa, jotta hyvän tulevaisuuden toivo vahvistuisi.
Lisätietoa promootiosta verkkosivuilla: uef.fi/promootio
