Yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Osuuskuntien tarkoituksena on yhdistää liiketoiminta ja jäsenten yhteinen hyöty. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava KTT Anu Puusan tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei tämä osuustoiminnan ydinajatus osuustoiminnan kaksoisluonteesta toteudu automaattisesti yritysmuodon valinnan seurauksena. Toteutumiseen vaikuttavat myös kulttuuriset, tiedolliset ja institutionaaliset tekijät, jotka määrittävät, millaista yritystoimintaa ajassamme pidetään uskottavana ja tavoiteltavana.
Osuuskunnat ovat merkittävä osa sekä suomalaista että kansainvälistä taloutta. Suomessa miljoonat ihmiset käyttävät osuuskuntien palveluita ja suomalaisilla on peräti yli 8 miljoona osuuskunnan jäsenyyttä. Yritysmuotona osuustoiminta tunnetaan kuitenkin yllättävän heikosti.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten osuuskuntien kaksoisluonne ymmärretään ja miten sitä tulkitaan erilaisissa toimijarooleissa. Aineisto koostui opiskelijoiden, työosuuskuntien jäsenten sekä osuuskuntien hallintojohdon näkemyksistä.
Tutkimuksen mukaan osuuskuntien kaksoisluonne rakentuu eri toimijaryhmien tulkinnoissa eri tavoin. Opiskelijoiden näkökulmasta osuustoiminnan arvot näyttäytyivät vetoavina mutta samalla epäuskottavina ja vaikeasti toteutettavina nykyisessä kilpailutaloudessa. Opiskelijat epäilivät, voiko mikään liikeyritys samanaikaisesti tehdä hyvää tulosta ja edistää yhteistä hyvää. Työosuuskunnissa puolestaan yksilölliset tavoitteet saattoivat korostua yhteisöllisten päämäärien kustannuksella. Osuuskuntien hallintojohdon tulkinnoissa liiketoimintarooli määritti toimintaa selvästi jäsenyhteisöroolia vahvemmin, ja jäsenyhteisölliset tavoitteet jäivät usein kilpailukyvyn, kannattavuuden ja tehokkuuden vaatimusten varjoon.
Tulokset osoittavat, että osuustoiminnan arvopohjaa pidetään yleisesti myönteisenä, mutta sen käytännön toteuttaminen koetaan vaikeaksi. Erityisen haastavaa on tutkimuksen perusteella taloudellisten tavoitteiden ja jäsenyhteisöllisyyden yhdistäminen. Kaksoisluonne hahmotetaan usein vastakkainasettelujen kautta: yhteisöllisyys asetetaan vasten tehokkuutta, arvot vasten tuloksellisuutta ja jäsenhyöty vasten liiketoiminnallista menestystä.
– Tällainen ajattelu kertoo laajemmasta tavasta ymmärtää yritystoimintaa. Markkinalähtöinen ja sijoittajaomisteiseen yritysmalliin perustuva ajattelutapa toimii yhteiskunnassa vahvana oletusmallina, joka vaikuttaa siihen, mitä pidetään taloudellisesti järkevänä, uskottavana ja menestystä edellyttävänä toimintana, Anu Puusa sanoo.
Tulosten perusteella osuuskuntien kaksoisluonne ei kuitenkaan tarkoita kahden toisistaan erillisen tavoitteen tasapainottamista. Päinvastoin jäsenyhteisö ja liiketoiminta ovat osuuskunnassa lähtökohtaisesti toisiinsa kietoutuneita. Jäsenyhteisö antaa toiminnalle suunnan ja tarkoituksen, kun taas liiketoiminta toimii välineenä jäsenten yhteisten tarpeiden toteuttamisessa.
Väitöstutkimus osoittaa myös, ettei kaksoisluonteen toteutuminen riipu yksinomaan yksittäisen osuuskunnan omista rakenteista tai toimintatavoista. Keskeinen merkitys on myös institutionaalisella ympäristöllä, joka muokkaa käsityksiä siitä, millaisia taloudellisen toiminnan muotoja pidetään legitiimeinä ja tavoiteltavina.
Puusan mukaan kysymys ei koske ainoastaan osuuskuntia.
– Osuuskunnat haastavat pohtimaan, onko yrityksen tarkoitus yksinomaan tuottaa mahdollisimman paljon voittoa vai voiko taloudellinen toiminta samalla rakentaa yhteistä hyvää. Lopulta kyse on myös siitä, millaisena ymmärrämme talouden ja sen tehtävän yhteiskunnassa.
KTT Anu Puusan yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Osuuskuntien kaksoisluonne. Jäsenyhteisön ja liiketoiminnan jännitteinen suhde tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Jakonen Itä-Suomen yliopistosta.
