Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kaksi henkilöä keskustelee

Onnistunut verkostoituminen edellyttää yrittäjiltä vahvaa vuorovaikutusosaamista

Jyväskylän yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että verkostoituminen on etenkin pienille- ja keskisuurille yrityksille elintärkeä taito, jossa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen korostuu. Tutkimus konkretisoi arkisena pidettyä verkostoitumista ja siihen vaadittavaa osaamista.

Verkostoitumista on usein pidetty paitsi arkisena, myös vaikeasti määriteltävänä ja hahmottomana ilmiönä, jopa synnynnäisenä ominaisuutena tai piirretyyppisenä ilmiönä.

– Jos yrittäjä haluaa kehittää omaa verkostoitumistaan, nyt hänellä on ymmärrystä siitä, mitä omassa vuorovaikutuksessaan tulisi kehittää, jotta vuorovaikutussuhteiden syntyminen ja ylläpitäminen sujuisivat paremmin, yliopistonopettaja Lotta Kokkonen Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Vuorovaikutusosaamista on tutkittu runsaasti eri konteksteissa ja ammattialoilla.  Ilmiötä on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän yrittäjien verkostoitumisen näkökulmasta. Lotta Kokkosen ja yliopistonlehtori Jonna Koposen tekemään tutkimukseen osallistui eri toimialoilla työskenteleviä pk-yrittäjiä, joilla oli kokemusta sekä kansallisesta että kansainvälisestä verkostoitumisesta.

Verkostoitumiseen voidaan suhtautua monella tavalla. Osa tutkimuksessa mukana olleista tutustui aina tilaisuuden tullen uusiin ihmisiin mielellään, ilman tietoista edun tavoittelua. Osa puolestaan pyrki laajentamaan verkostojaan, koska ”se kuuluu työhön ja on vähän pakkokin”, kuten eräs haastateltava totesi. Luovuuden ja innovatiivisuuden lisäksi kansainvälisessä kilpailussa menestymään pyrkiviltä yrittäjiltä kuitenkin edellytetään verkostoitumista ja monipuolisia verkostoitumisen taitoja.

Vuorovaikutusosaamisessa tarvitaan monenlaisia taitoja

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että verkostoitumiseen liittyvä vuorovaikutusosaaminen vaatii yrittäjiltä rohkeutta ja motivaatiota ottaa kontaktia ja tehdä aloitteita. Lisäksi se vaatii luottamuksen rakentamisen taitoa, kuuntelemisen ja perustelemisen taitoa, keskustelutaitoja sekä epävarmuuden hallintataitoa. Kaiken pohjana on syvällinen ymmärrys omasta tuotteesta tai palvelusta, sen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista. Hyvä maine auttaa luomaan luotettavaa vaikutelmaa ja herättämään kiinnostusta.

– Taitavat verkostoitujat ovat rautaisia asiantuntijoita omalla alallaan, mutta he tekevät myös taustatyöt hyvin. Heillä on siis hyvä ymmärrys kilpailijoista, markkinatilanteesta ja potentiaalisista asiakkaista, sanoo Jonna Koponen Itä-Suomen yliopistosta.

Kansainvälisessä kaupassa ja verkostoitumisessa kielitaito, mukautuminen ja joustavuus sekä ymmärrys erilaisista kulttuurisista konteksteista korostui. Verkostoitumisessa olennainen taito on luoda ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita, mutta toisaalta yrittäjät tarvitsevat myös ymmärrystä siitä, milloin suhteet on tarkoituksenmukaista lopettaa.

Verkostoituminen herättää myös negatiivisia tunteita ja ajatuksia, silloin kun se nähdään yksipuolisena oman edun tavoitteluna. Vuorovaikutussuhteiden ja niiden muodostamien verkostojen eettinen tarkastelu nousikin tutkimuksessa yhdeksi tärkeäksi osaamisen osa-alueeksi. Tätä puolta verkostoitumisesta olisi kuitenkin syytä tutkia vielä lisää, sillä esimerkiksi verkostojen pimeitä puolia on tarkasteltu vähemmän.

Korona-ajassa digitaalisen verkostoitumisen merkitys korostuu

Korona-aika on nostanut myös digitaalisen verkostoitumisen merkityksen aivan uudelle tasolle. Kun ei ole mahdollista kohdata kasvokkain esimerkiksi messuilla tai konferensseissa, verkostoitumiseen täytyy panostaa sosiaalisen median kanavissa kuten LinkedIn-sovelluksessa.

– Tämä on erikoista aikaa myös vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta ja verkostoitumista tulisikin tutkia nyt lisää tilanteessa, jossa suurin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu verkossa ja sen välityksellä, Koponen toteaa.

Tutkimusartikkeli
Lotta Kokkonen, Jonna Koponen. Entrepreneurs’ interpersonal communication competence in networking. Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2020. https://doi.org/10.33352/prlg.91936

Lisätietoja:

Lotta Kokkonen, FT yliopistonopettaja. Monikielisen akateemisen viestinnän keskus (Movi), Jyväskylän yliopisto. lotta.o.kokkonen(at)jyu.fi

Jonna Koponen, FT kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin viestinnän yliopistolehtori, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto. jonnapauliina.koponen(at)uef.fi