Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Pills

Oireenmukaisten lääkehoitojen tarvetta arvioitava säännöllisesti iäkkäillä ja Alzheimerin tautia sairastavilla

Proviisori Sanna Torvinen-Kiiskisen väitöstutkimus osoitti, että masennuslääkkeiden ja protonipumpun estäjien käyttö lisääntyy Alzheimerin taudin diagnoosin jälkeen. Masennuslääkkeiden käytöllä havaittiin yhteys kohonneeseen lonkkamurtumariskiin sekä Alzheimerin tautia sairastavilla että heidän iäkkäillä vertailuhenkilöillään. Sen sijaan protonipumpun estäjien pitkäaikainen käyttö ei lisännyt lonkkamurtumien riskiä. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että lääkkeitä virtsankarkailuun käytetään yhtä aikaa Alzheimerin taudin lääkkeiden kanssa, vaikka yhteiskäyttöä ei suositella lääkkeiden vastakkaisen vaikutusmekanismin takia.

Tulokset saatiin valtakunnallisesta, terveydenhuollon rekisteriaineistoon perustuvasta MEDALZ-tutkimuksesta. Virtsankarkailun hoitoon käytettävien antikolinergien ja Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien asetyylikoliiniesteraasin estäjien samanaikaista käyttöä on tutkittu aiemmin varsin vähän, eikä ollenkaan suomalaisessa kotona asuvassa väestössä. Myöskään masennuslääkkeiden tai protonipumpun estäjien käytön yhteyttä lonkkamurtumiin ei ole tutkittu aiemmin Suomessa, eikä Alzheimerin tautia sairastavalla potilasryhmällä.

Masennuslääkkeiden käyttöön liittyy kohonnut lonkkamurtumariski iäkkäillä

Tutkimus osoitti, että masennuslääkkeiden käyttö on yhteydessä 60 prosenttia suurempaan lonkkamurtumariskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Lonkkamurtumien esiintyvyys oli korkeampi ja masennuslääkkeiden käyttö yleisempää Alzheimerin tautia sairastavilla kuin vertailuhenkilöillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös uudempia masennuslääkkeitä, joista aiempia tutkimuksia on vain vähän. Kaikkiin väitöskirjassa tutkittuihin masennuslääkkeisiin liittyi kohonnut lonkkamurtumariski. Alzheimerin tautiin liittyviin tunne-elämän ja käyttäytymisen oireisiin olisi hyvä suosia lääkkeettömiä hoitoja lääkehoitojen havaittujen haittojen vuoksi. Siten myös uudempien masennuslääkkeiden käyttöä tulisi välttää erityisesti potilailla, joilla on kaatumisen tai murtumien riskitekijöitä.

Pitkäaikaisella protonipumpun estäjien käytöllä ei yhteyttä lonkkamurtumariskiin

Joissakin aiemmissa tutkimuksissa mahan liikahappoisuuslääkkeiden, protonipumpun estäjien, on esitetty lisäävän lonkkamurtumia. Tässä väitöskirjatutkimuksessa lievästi kohonnut lonkkamurtumariski liittyi alle vuoden kestäneeseen käyttöön, mutta ei pitempiaikaiseen käyttöön, eikä yhteenlaskettuun lääkemäärään yli 10 vuoden seuranta-ajalta. Tutkimuksessa havaittuun lyhytaikaisen käytön yhteyden lonkkamurtumariskiin taustalla arvioidaan olevan muita sairauksia ja lääkehoitoja.

Masennuslääkkeiden ja protonipumpun estäjien käyttö lisääntyy voimakkaasti Alzheimerin taudin diagnoosin jälkeen

Masennuslääkkeiden käyttö lähes kolminkertaistui ajasta kolme vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia verrattuna aikaan kolme vuotta diagnoosin jälkeen. Tämä voi viitata siihen, että masennuslääkkeitä käytetään Alzheimerin tautiin liittyvien tunne-elämän ja käyttäytymisen oireisiin. Samalla aikajaksolla protonipumpun estäjien käyttö kaksinkertaistui. Tämä havainto voi liittyä siihen, että protonipumpun estäjiä käytetään muun lääkehoidon tai sairauksien aiheuttamien mahaoireiden hoitoon tai ennaltaehkäisyyn.

Oireenmukaisten lääkkeiden käyttöä ja tarvetta on arvioitava säännöllisesti

Antikolinergien käyttöä virtsankarkailun hoitoon tulisi Alzheimerin tautia sairastavilla välttää, koska niiden vaikutus on vastakkainen Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien asetyylikoliiniesteraasiestäjien kanssa, ja siksi yhteiskäyttö voi heikentää Alzheimerin taudin lääkehoidon tehoa. Myös muiden oireenmukaisten lääkehoitojen, kuten masennuslääkityksen ja protonipumpun estäjien, käyttöä tulisi arvioida säännöllisesti Alzheimerin tautia sairastavilla ja iäkkäillä, ja tarpeettomien lääkkeiden käyttöä välttää. Lääkehoidon muutoksista on kuitenkin aina sovittava lääkärin kanssa, Torvinen-Kiiskinen korostaa.

Sanna Torvinen-Kiiskisen väitöskirja on osa Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista MEDALZ (Medication use and Alzheimer’s disease) -tutkimusta. MEDALZ-2005 aineistoon on poimittu Kelan erityiskorvausoikeusrekisteristä kaikki 28 093 henkilöä, joilla oli voimassaoleva Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitettu peruskorvausoikeus 31.12.2005. MEDALZ-aineistoon on poimittu vuosina 2005-2011 Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitetun peruskorvausoikeuden saaneet 70 718 henkilöä. Molempien aineistojen henkilöt asuivat laitoshoidon ulkopuolella. Aineistoissa oli mukana myös sukupuolen ja asuinalueen suhteen kaltaistetut vertailuhenkilöt. Kaikille MEDALZ-2005 ja MEDALZ-aineiston henkilöille kerättiin tietoja lääkeostoista ja sairauksista useasta kansallisesta terveydenhuollon rekisteristä, kuten Reseptitiedostosta ja Hoitoilmoitusrekisteristä.

Proviisori Sanna Torvinen-Kiiskisen farmasian alaan kuuluva väitöskirja Risks associated with urinary antispasmodics, antidepressants and proton pump inhibitors, The Medication and Alzheimer’s Disease Study (Virtsatieantikolinergien, masennuslääkkeiden ja protonipumpun estäjien käyttöön liittyvät riskit, Lääkkeiden käyttö ja Alzheimerin tauti -tutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.4.2019. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirkko Jäntti Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16036?encoding=UTF-8

Väitöskirja verkossa: Torvinen-Kiiskinen, Sanna. Risks associated with urinary antispasmodics, antidepressants and proton pump inhibitors: the medication use and Alzheimer's disease study