Ohjaustyössä käytetään monenlaista valtaa suhteessa asiakkaisiin, ja ohjaajien olisi oltava nykyistä tietoisempia vallankäytöstään. Toisaalta ohjaajat jäävät usein varsin yksin eettisesti jännitteisten tilanteiden kanssa.
Miika Kekki ja Anne-Mari Souto selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, miten maahanmuuttajien parissa työskentelevät opinto- ja uraohjaajat stereotypisoivat ohjattaviaan, ja miten siitä on muodostunut yksi arkisen vallankäytön muoto.
Ohjaustyötä tekevien haastatteluihin perustuvassa tutkimuksessa kävi ilmi, että ohjaajat käyttivät stereotypisointia sekä selventääkseen ohjauskeskustelujen kulkua että yksinkertaistamaan monimutkaisia asiakastilanteita ohjauksessa. Ohjauskeskustelun kulun selventämisessä stereotypisointi tarjosi mahdollisuuden tarkastella ohjausta yleispätevästi ilman että yksilöllisten olosuhteiden tai tilanteiden annettiin tulla liian hallitseviksi tai näkyviksi. Tämän taustalla saattoi olla joko epävarmuus siitä, miten edetä joissain keskusteluissa tai kokemus siitä, miten ohjaus tuli lopulta sovittaa koulutuspoliittisiin tavoitteisiin, kuten nopean työllistymisen edistämiseen.
Ohjaajat rajasivat omaa työtään niin, että he keskittyivät esimerkiksi ohjattavien kielitaitoon tai oleskelulupatilanteeseen tärkeimpinä ohjauskeskusteluihin vaikuttavina tekijöinä. Näissä tilanteissa ohjaajat stereotypisoivat ohjattavansa tietyn tyyppisiksi maahanmuuttajaryhmän edustajiksi. Silloin jatkoratkaisujen kannalta esimerkiksi kielitaitoa pidettiin kaikista ratkaisevampana tekijänä sen sijaan että ohjattavien yksilölliset huolenaiheet olisivat nousseet keskustelujen teemoiksi.
Ohjaajat saattoivat myös valita keskustelun painotuksen niin, etteivät he lähteneet tukemaan yksilöiden omia ammatinvalintoja tai urapolkuja, vaan keskittyivät kannustamaan ohjattavia hakeutumaan niin sanotuille työllistäville maahanmuuttaja-aloille. Ohjaustilanteiden yksinkertaistamisessa stereotypisointi auttoi väistämään eettisesti hankalia tilanteita tai mahdollisia konflikteja.
Sen sijaan, että ohjaajat olisivat ottaneet puheeksi enemmän aikaa vaativat teemat, kuten vaikkapa hankalat perhe- tai elämäntilanteet, johdattivat he keskustelua ennalta keskeisiksi olettamiinsa seikkoihin. Keskeisiksi oletettuja seikkoja olivat kielitaito ja helposti saavutettavat ammatit. Tällä tavalla ohjattavat tulivat ”maahanmuuttajaistetuiksi” eli kohdelluiksi hyvin homogeenisena ryhmänä.
Joissain tilanteissa ohjaajat myös pyrkivät välttämään stereotypisointia. Nämä tilanteet liittyivät ohjattaviin, jotka halusivat tehdä itsenäisiä ratkaisuja ja jotka eivät myöskään suostuneet stereotypisoitaviksi. Myöskään ohjaajat itse eivät kaikissa tilanteissa halunneet toimia työyhteisön heille asettamien normien mukaisesti, vaan haastoivat niitä toimimalla toisin suhteessa ohjattaviinsa. Tämä tarkoitti esimerkiksi asettautumista ohjattavien saataville normiohjaustilanteiden ulkopuolella.
Ohjaajat ruohonjuuritason kotouttamispolitiikan toteuttajina
Tutkimus antaa välineitä tarkastella tarkemmin maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloisia ja syrjiviä asenteita ja sitä, millaisia käytännön seurauksia niillä on.
– Virallinen kotoutumispolitiikka on painottanut kaksisuuntaisen kotoutumisen merkitystä: maahanmuuttajien kotoutumisen lisäksi myös suomalaisen yhteiskunnan tulisi muuttaa omia toimintatapojaan kotoutumisen edistämiseksi. Käytännössä järjestelmä pakottaa ohjaajat toimimaan kapean kotoutumiskäsityksen mukaisesti, jossa etusijalle nousevat työllistymiseen ja koulutukseen liittyvät valinnat, Miika Kekki kuvailee.
Samalla käytännön kotoutumistyötä tekevät ohjaajat joutuvat ruohonjuuritason kotoutumispolitiikan toteuttajiksi.
– Hallitakseen omaa työmääräänsä he joutuvat turvautumaan esimerkiksi juuri stereotypisointiin sen sijaan, että voisivat kohdata ohjattavansa yksilöinä ja huomioida näiden omat, yksilölliset olosuhteet ja tilanteet, Anne-Mari Souto täydentää.
Artikkelin tiedot:
Kekki, M., & Souto, A.-M., (2025). Stereotyping Informs Finnish Career Counselors’ Discretion as Street-Level Integrators. Administration & Society. https://doi.org/10.1177/00953997251372606
Lisätietoja:
Lecturer in Education Miika Kekki, University of Derby, [email protected]
Professori Anne-Mari Souto, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]
