YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta kunkin yksilön oikeudesta elämään voisi hyvin laajentaa siten, että kullekin taattaisiin oikeus elää ilman kohonnutta kolesterolia, toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Andrew Agbaje Frontiers in Pediatrics -tiedelehdessä julkaistussa näkökulma-artikkelissaan.
Valtimotauti on edelleen maailman yleisin kuolinsyy, vaikka sen hoidossa on viime vuosikymmeninä otettu valtavia harppauksia eteenpäin. Valtimotaudin pitkäaikaisen hoidon kustannukset ovat erittäin korkeat ja ne muodostavat merkittävän osan vuotuisista terveysmenoista.
Aikuisilla tehdyistä tutkimuksista saadun vahvan näytön perusteella valtimotaudin riskitekijöiden arviointi on vakiintunutta keski-ikään mennessä. Lapsiväestön keskuudessa tutkimusta tehdään myös enenevissä määrin ja esiin on noussut kaksi riskitekijöiden arviointiin vaikuttavaa ongelmaa. Arvioissa on otettava huomioon perinnölliset sairaudet, jotka nostavat kolesteroliarvoja merkittävästi jo syntymästä lähtien ja lisäävät sekä sydänkohtauksen ja äkillisen kuoleman riskiä 20 ikävuoteen mennessä. Lisäksi on otettava huomioon se, että 20 prosentilla nuorista on kohonnut kolesteroli perintötekijöistä riippumatta, ja kohonneesta kolesterolista kärsivien nuorten aikuisten osuus saattaa nousta 25 prosenttiin seitsemän vuoden kuluessa. Tähän jälkimmäiseen ryhmään kuuluu valtaosa heistä, joille kehittyy valtimotauti keski-iässä.
Euroopan valtimotautiyhdistys European Atherosclerosis Societyn viimeisimmässä familiaalisen hyperkolesterolemian uusia hoitoja ja hoitosuosituksia koskevassa julkilausumassa todetaan, että valtimotaudin hoidossa tulisi keskittyä sen ennaltaehkäisyyn, ja lapsiväestön rasva-arvojen seurannasta tulisi tehdä yleismaailmallinen käytäntö. Taudin ennaltaehkäisyssä korostuvat varhainen toteaminen, elintapojen hallinta ja hoitojen aloittaminen tarvittaessa. On vahvaa näyttöä siitä, että lapsilla, joilla on kohonnut kolesteroli, on myös kohonnut kuoleman riski 45 ikävuoden tietämillä. Kolesteroliarvojen seulonnan aloittaminen vasta 40 vuoden iässä on turhan myöhäinen ajankohta, sillä siinä vaiheessa verisuonissa ja sydämessä tapahtuneet muutokset ovat todennäköisesti peruuttamattomia.
Lapsiväestössä toteutetut kliiniset tutkimukset ja simuloidut interventiot ovat osoittaneet, että veren poikkeavista rasva-arvoista johtuva valtimotauti on mahdollista parantaa, mikäli se havaitaan ajoissa ja ennaltaehkäisy ja hoito aloitetaan varhain. Valtimotaudin ehkäisyyn jo lapsuudessa tähtäävien toimien käyttöönotto on kuitenkin valitettavasti ollut ennennäkemättömän hidasta, ja tämä hitaus tulee maksamaan ihmishenkiä tulevaisuudessa.
Näkökulma-artikkelissa valtimotaudin nujertamiseksi esitetään samanlaisia kansanterveydellisiä ennaltaehkäisytoimia, joita on aiemmin käytetty polion, isorokon ja koronataudin torjuntaan. Vaikka kohonnut kolesteroli ja veren poikkeavat rasva-arvot ovat riskitekijöitä, jotka eivät tartu ihmisestä toiseen, voi niiden leviämistapaa verrata tartuntatautien leviämistapaan, sillä ne vaikuttavat kotitalouksiin, naapurustoihin ja yhteisöihin esimerkiksi huonon ruokavalion ja elintapojen kautta.
– Tämän maailman yleisimmän kuolinsyyn kukistaminen saattaa vaatia kansanterveyden valjastamista taistoon, sillä valtimotauti on todellinen uhka ihmiskunnalle. Kolesterolia perinnöllisesti nostavan familiaalisen hyperkolesterolemian eli FH:n havaitsemiseksi lapsia tulisi seuloa kahden vuoden ikään mennessä, mutta aivan yhtä tärkeää on havaita kolesterolin kohoaminen nuorilla, joilla ei ole perinnöllistä alttiutta. Vain noin yksi 200 nuoresta, joilla kolesteroli on koholla, on saanut siihen hoitoa, sanoo lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.
– Tartuntatautien ehkäisystä tutun rokotuskortin periaatetta voisi soveltaa maailmanlaajuisesti myös valtimotautiin ja ottaa käyttöön nuoren kolesterolipassi täsmällisine seulonta-aikatauluineen. Nuorten kolesteroliarvot tulisi seuloa ensimmäistä kertaa esimerkiksi ennen kuin he suorittavat ajokortin tai kirjoittavat ylioppilaaksi. Seulontaa tulisi jatkaa kerran kymmenessä vuodessa 40 ikävuoteen saakka, ja seulonnan tulokset tulisi dokumentoida kolesterolipassiin. Hiljattain osoitettiin, että erityisesti FH-lasten on mahdollista saada 2,53 laatupainotettua elinvuotta lisää, mikäli tauti havaitaan ja hoito aloitetaan varhain, Agbaje jatkaa.
– Nuorten kolesterolipassin yleinen käyttöönotto todennäköisesti kaventaisi terveyseroja, sillä valtimotautia esiintyy suhteettoman paljon heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ihmisillä. Meidän tulisi – jo tulevien sukupolvienkin tähden – lähteä rohkeasti taistoon veren poikkeavista rasva-arvoista johtuvaa valtimotautia vastaan ja aivan ensiksi aloittaa lasten rasva-arvojen seulonta kaikkialla maailmassa. Kansanterveysasiantuntijoiden, lastenlääkäreiden, terveystoimittajien ja terveyspolitiikan päättäjien tulisi auttaa levittämään tätä tietoa kiireellisesti, Agbaje sanoo.
Agbajen tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Ida Montinin säätiö sekä Lastentautien tutkimussäätiö.
Näkökulma-artikkeli:
Agbaje AO. Adolescents Cholesterol Passport: A Universal Pediatric Lipid Screening Tool to Combat Atherosclerosis - the World's Deadliest Scourge. Frontiers in Pediatrics. June 28, 2023:11;1228483 https://doi.org/10.3389/fped.2023.1228483
Teini-ikäinen ja sairaanhoitaja keskustelevat vastaanotolla, jonka tarkoituksena on seurata kolesteroliarvoja ja kerätä tietoja kolesterolipassia varten. Kuva: Andrew Agbaje.
