Haastatelluista nuorista suurin osa söi aamupalan joka päivä ja koki aamupalan syömisen vaikuttavan merkittävästi jaksamiseen koulussa ja esimerkiksi urheiluharrastuksessa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin nuorten näkemyksiä aamupalasta haastattelemalla 9.-luokkalaisia poikia.
Aamupalan syömiseen vaikutti merkittävästi kokemus aamupalan merkityksestä omalle päivittäiselle hyvinvoinnille. Nuoret pitivät aamupalaa tärkeänä ateriana, sillä sen koettiin tukevan riittävää energiansaantia ja jaksamista koulupäivän aikana. Kokemus aamupalan tarpeellisuudesta liitettiin päivän käynnistämiseen, urheilemiseen, koulussa jaksamiseen ja nuoren kokemukseen siitä, että hänen energiantarpeensa on suurempi kuin ennen. Nuoret, jotka söivät päivittäin aamupalan, pitivät hyvin epätodennäköisenä sitä, että aamupala jäisi syömättä. Myös fyysisen kehittymisen myötä energiantarpeen oli huomattu lisääntyneen ja aamupalan koolla ja sisällöllä oli aiempaa enemmän merkitystä.
Haastatellut nuoret arvostivat aamupalan valmistamisen helppoutta ja nopeutta sekä vanhemman valmiiksi tekemää aamupalaa. Vanhemman valmistamaa aamupalaa pidettiin työlästekoisempana ja monipuolisempana kuin nuoren itsensä valmistamaa. Käytettävissä oleva aika ja aamuinen vireystila vaikuttivat sekä aamupalan syömiseen että sen sisältöön. Tärkeimpänä aamupalan syömättä jättämisen syynä oli ajankäytön priorisointi nukkumiseen, ja aikainen koulun alkamisaika vaikutti siihen, että aamupalaa ei syödä.
Aamupala tavaksi kotona tai koulussa
Nuoret kokivat aamupalan syömisen tai syömättömyyden kotona opituksi tavaksi. – Lapsuudessa muodostunutta aamupalarutiinia olisi tärkeää jatkaa ja vahvistaa, jotta se säilyisi nuoruudessa ja sitä kautta myös aikuisuudessa, toteaa pro gradu -tutkielman tekijä, ravitsemustieteen opiskelija Katariina Riekki.
Koulussa tarjottavaa aamupalaa pidettiin hyvänä ideana ja nuoret arvelivat, että nekin, jotka eivät syö kotona aamupalaa, voisivat syödä sen mielellään koulussa varsinkin, jos se tarjottaisiin koulupäivän aikana ja olisi maksuton. – Koulussa tarjottava aamupala voi toimia myös ruokakasvatushetkenä, joka kannustaa nuoria pohtimaan omia valintojaan sekä lisää onnistumisen kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, Riekki sanoo.
Lisätietoja:
Ravitsemustieteen opiskelija Katariina Riekki, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, [email protected]
Yliopisto-opettaja Aija Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 417 4194, [email protected]
Opinnäytetyö:
Katariina Riekki. Yläkouluikäisten nuorten aamupalan syömiseen vaikuttavat tekijät. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto 2025. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20251911
