Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että Petroskoissa 1920- ja 1930-luvuilla ilmestynyt Punainen Karjala -lehti oli osa maanlaajuista neuvostolehdistöverkostoa ja suomalaisten sanomalehtikirjoittelu kytkeytyi osaksi bolševikkien vallankäyttöä. Suomenkielisten neuvostolehtien tavoitteena oli integroida suomalaiset osaksi neuvostoyhteiskuntaa. FM Anna Laakkosen väitöskirja on ensimmäinen suomalaisten toimintaa neuvostolehdistössä laajemmin tarkasteleva tutkimus.
Punainen Karjala -lehti edisti neuvostovallan tavoitteita suomalaisten keskuudessa luomalla neuvostopropagandasta omia suomalaisia versioitaan. Samalla se rakensi suomalaista neuvostohistoriaa ja ihannekuvaa ”suomalaisesta neuvostoihmisestä” omilla kertomuksillaan Suomen ja Venäjän sisällissodista. Tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa laajasti Neuvostoliiton suomalaisten sisällissota-aiheista sanomalehtikirjoittelua.
– Tutkimukseni osoittaa, kuinka Suomen sisällissodan muisto ja sen tulkinnat muuttuivat vuosien varrella osaksi bolševikkien propagandaa, Laakkonen toteaa.
Punaisen Karjalan perintö elää nyky-Venäjän propagandassa vahvana
Tutkimus tuo esiin keinoja, joita Neuvostoliitto käytti mediavaikuttamisen ja viholliskuvien luomiseen 1920- ja 30-lukujen aikana. Väitöstutkimus osoittaa, että silloin hyödynnetyt propagandan väitteet, ja osin myös keinot, ovat lähestulkoon samoja kuin nyky-Venäjällä.
– Esimerkiksi Venäjän sotahistoriallisen seuran alkuvuodesta 2025 julkaisema teos "Musta kirja. Ruotsalaisen ja suomalaisen russofobian lyhyt historia" vihjaa, että Suomen valtiojohto on jälleen kerran elvyttämässä unelmaa Suur-Suomesta – tällä kertaa Nato-joukkojen tukemana. Suomalaisia myös kutsutaan teoksessa "fasisteiksi" aivan kuten 1930-luvun propagandassakin.
Laakkosen mukaan Punaisen Karjalan perintö elääkin Venäjällä vahvempana kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
– Maan ylin johto on jälleen valjastanut median politiikanteon välineeksi. Toivon, että tutkimukseni auttaa lukijaa ymmärtämään, miksi Venäjä esittää tänä päivänä Suomen ja lännen vastaisia syytöksiä.
Laakkonen tutki väitöskirjassaan Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa vuosina 1920–1937 ilmestyneen suomenkielisen Punainen Karjala -lehden kirjoittelua. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista kuvaa suomalaisuudesta lehti ja sen suomalaiset toimittajat pyrkivät luomaan. Väitöstutkimuksessa esitellään myös Neuvosto-Karjalan suomenkielisen lehdistön vaiheet maailmansotien välisenä aikana. Lehdistöhistoriallisessa tutkimuksessa käsitellään myös Neuvosto-Karjalan etnisiä suhteita, propagandassa käytetyn kielen muutoksia, Moskovan ja Neuvosto-Karjalan välistä suhdetta sekä Stalinin vainojen toimintamekanismeja.
FM Anna Laakkosen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty. Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937 tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii poliittisen historian dosentti Joni Krekola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Katajala Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Anna Laakkonen, annalaa(at)student.uef.fi