Ruokavaliosta ei saada pelkästään ravintoa, vaan myös molekyylitason signaaleja, jotka voivat hidastaa tai nopeuttaa biologista ikääntymistä, todetaan npj Aging -lehdessä julkaistussa näkökulma-artikkelissa. Kirjoittajien mukaan toiminnalliseen terveyteen liittyvä biologinen ikä voi poiketa huomattavasti todellisesta kronologisesta iästä, ja kohdennetuilla ravitsemus- ja elämäntapavalinnoilla voidaan edistää terveempää ikääntymistä.
– Ravitsemus on yksi tehokkaimmista keinoista, joilla voimme vaikuttaa biologisen ikääntymisen nopeuteen ja kroonisten sairauksien riskiin, toteaa professori Carsten Carlberg Itä-Suomen yliopistosta.
Tätä tulisi kirjoittajien mukaan edistää entistä räätälöidymmillä ruokavalioratkaisuilla, joiden vaikutuksia biologiseen ikään voitaisiin myös mitata.
Ikääntymiskäyrää voi taivuttaa
Viimeaikaisten tutkimusten perusteella kirjoittajat esittävät, että elämäntapavalinnat, kuten ruokavalio, liikunta, uni ja sosiaalinen aktiivisuus, voivat taivuttaa ikääntymiskäyrää ja mahdollistaa optimaalisen ikääntymisen. Optimaalisesti ikääntyvät ihmiset pysyvät biologiselta iältään kronologista ikäänsä nuorempina, kun taas epäterveelliset elämäntavat nopeuttavat ikääntymistä ja lisäävät sairauksien riskiä.
Ruoasta saadaan tuhansia erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä molekyylitason signaaleina ja joita kirjoittajien mukaan voitaisiin hyödyntää biologisen iän säätelemiseen. Näistä valtava määrä on kuitenkin on vielä ravitsemuksen ”pimeää ainetta” – yli 139 000 yhdisteestä suurin osa tunnetaan vielä varsin huonosti, ja osalla voi olla vaikutuksia myös keskeisiin ikääntymisprosesseihin.
Biologisen iän arvioimiseksi on kehitetty ”ikääntymiskelloja” – laskennallisia malleja, jotka hyödyntävät tietoa esimerkiksi henkilön proteomista, mikrobiomista tai epigeneettisistä biomarkkereista. Artikkelissa verrataan eri ikääntymiskellojen soveltuvuutta terveen ikääntymisen mittareiksi. Ikääntymisen hidastamiseen tähtäävissä toimissa mittareina voidaan käyttää esimerkiksi kroonisten sairauksien ja kuoleman riskiä ennustavan GrimAgen kaltaisia ikääntymiskelloja.
Ruokavalion kokonaisuus on tärkein – suoliston mikrobiomi keskiössä
Tutkimusten mukaan kasvispainotteisen terveellisen ruokavalion, kuten Välimeren ruokavalion, AHEI- tai DASH-ruokavalioiden noudattaminen pitkäkestoisesti voi jopa kaksinkertaistaa mahdollisuudet terveeseen ikääntymiseen ja fyysisen, henkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn säilymiseen vanhemmalle iälle.
Artikkelissa tähdennetään, että ikääntymisen hidastamiseen tähtäävien ruokavaliomuutosten keskeinen kohde on suoliston mikrobiomi. Räätälöidyssä ravitsemushoidossa voitaisiin huomioida ruokavalion vaikutukset suoliston mikrobikoostumukseen ja sen välityksellä esimerkiksi elimistön tulehdustilaan, immuunipuolustukseen ja vuorokausirytmeihin.
– Voidaan puhua kohdennetusta ikääntymisen hidastamisesta, jolle tarvitaan myös validoituja mittareita, Carlberg sanoo. – Lisäksi terveyspoliittisilla ratkaisuilla voidaan ohjata päivittäisiä ruokavalintoja, jotka pitävät biologisen iän pidempään alle kronologisen iän.
Toimia terveen ikääntymisen edistämiseksi
Kirjoittajat huomauttavat, että maailman väestön ikääntymisen vuoksi ennaltaehkäisevillä toimilla on jo kiire. Viimeaikainen tutkimus ja teknologian kehitys tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, kunhan niiden hyödyntämistä edistetään useilla eri toimilla. Näitä ovat muun muassa:
- Ikääntymisen biomarkkerien validointi ja standardointi
- Ravinnon bioaktiivisten yhdisteiden ja niiden vaikutuskohteiden kartoittaminen räätälöityjen ruokavaliohoitojen kehittämiseksi
- Sektorien välisten kumppanuuksien luominen kohdennetun ruokavaliohoidon jalkauttamiseksi tutkimuslaboratorioista terveydenhuoltoon ja terveyspolitiikkaan.
Artikkeli nostaa esiin myös aihepiirin parissa toimivien Biomarkers of Aging -konsortion ja EIT Food Healthy Ageing Think & Do Tank -ajatushautomon työn terveen ikääntymisen tutkimuksen edistämisessä ja jalkauttamisessa terveydenhuoltoon.
Lisätietoja:
Professori Carsten Carlberg, carsten.carlberg (a) uef.fi, +358 403553062, https://uefconnect.uef.fi/en/carsten.carlberg/
Carlberg, C., Blüthner, A., Schoeman-Giziakis, I., Oosting, A., & Cocolin, L. Modulating biological aging with food-derived signals: a systems and precision nutrition perspective. npj Aging 11, 76 (2025). DOI: 10.1038/s41514-025-00266-5 (Open Access).
