Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kuusenkerkkiä.

MSc Dongxia Wun väitös 24.9.2021: Taimien talvivaurioita voidaan vähentää sopivalla esikäsittelyllä ja testauksella

Metsätieteen alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Boreaalisen vyöhykkeen puiden kasvu perustuu niiden kykyyn sopeutua sääolojen vuodenaikaisvaihteluihin vuotuisen kehityksen eri vaiheissa. Talvi on puiden sopeutumisen ja kasvun kannalta yksi kriittinen vuodenaika. Talven pakkaslämpötilat voivat aiheuttaa vaurioita, joista syntyy metsä- ja puutarhapuiden taimien kasvatuksessa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Sopivien käyttöalueiden määrittelemiseksi ja talvivaurioiden välttämiseksi tarvitaan sopivia esikäsittelytapoja, joilla saadaan aikaan riittävä talvenkestävyys. Lisäksi tarvitaan sopivia talvenkestävyyden testausmenetelmiä ja talvivarastointitapoja. Tämä koskee sekä metsäpuiden siemenviljelyksillä tuotettuja pluspuiden jälkeläisiä, että puutarhapuolella hedelmäpuiden ja -pensaiden eri lajikkeita.

MSc Dongxia Wun väitöskirjatyössä kehitettiin menetelmiä taloudellisesti merkittävien metsä- ja puutarhapuolen taimien eri genotyyppien karaisuun ja pakkaskestävyyden testaamiseen. Tavoitteena oli testata, vaikuttaako suomalaisen männyn (Pinus sylvestris L.) pluspuiden jälkeläisistä perustettujen siemenviljelysten sijainti siemenpuiden jälkeläisten pakkaskestävyyteen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää sopivat esikäsittelyolosuhteet, joissa omenapuun (Malus domestica Borkh.), pensasmustikan (Vaccinium corymbosum L.) ja mustaherukan (Ribes nigrum L.) eri lajikkeet saavuttavat parhaan pakkaskestävyyden, sekä kuinka nopeasti päärynän (Pyrus communis L.) eri lajikkeiden taimien pakkaskestävyys muuttuu talvella lyhytaikaisten lämpimien ja niitä seuraavien kylmien sääjaksojen seurauksena.

Tulosten mukaan Suomessa ja Ukrainassa sijaitsevien männyn siemenviljelysten jälkeläisten pakkaskestävyyksissä ei havaittu selviä eroja eli taustapölytyksellä ei näyttänyt olevan vaikutusta mitattuihin tunnuksiin. Tältä osin molemmissa paikoissa tuotetut siemenet soveltuvat käytettäväksi metsänviljelyyn Suomessa. Omenan ja pensasmustikan eri lajikkeiden karaisun kannalta tehokkain käsittely oli kolme viikkoa -3 oC lämpötilassa, mutta mustaherukalle lyhyempikin käsittely oli riittävä. Lyhyt lämmin jakso (3–4 tai 16 päivän ajan +5oC) ja sitä seuraava kylmä jakso (5–7 päivän ajan -7oC)  aiheutti ensin lievää pakkaskestävyyden heikkenemistä ja sen jälkeen uudelleen karaistumista päärynän rangassa, mutta vastaavaa uudelleen karaistumista ei havaittu silmussa. Väitöskirjatyön tulosten perusteella sopivan esikäsittelytavan ja testauksen avulla voidaan vähentää tutkimuksessa käytettyjen puuvartisten kasvilajien talviaikaisia pakkasvaurioita. Tuloksia voidaan hyödyntää jalostus- ja tuotantoprosesseissa, joissa kehitetään sopivia taimimateriaaleja metsä- ja puutarhaviljelyyn.

MSc Dongxia Wun metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Frost hardiness of Scots pine progenies and some woody horticultural cultivars under different preconditioning tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa, Joensuun kampuksella salissa AU100 (Aurora rakennus) 24.9.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Majken Pagter Aalbergin yliopiston kemian ja biotieteiden laitokselta Tanskasta, ja kustoksena toimii professori Ari Pappinen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja: Dongxia Wu, dongwu (a) student.uef.fi

Väitöskirja verkossa