Ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Metsät ovat yksi maapallon tärkeimmistä ekosysteemeistä, joiden tilaa erilaiset luonnonvarahallinnan toimijat muovaavat hoito- ja suojelukäytäntöjen kautta. Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että metsäalan yksityiset toimijat voivat tuoda kansalliseen metsäpolitiikkaan uudenlaisia kestävän metsänhoidon diskursseja ja luoda hallintamekanismeja, jotka ovat valtiosta riippumattomia.
Tutkimuksessa tarkastellaan Venäjältä tulevien esimerkkien kautta laajasti globaaleja metsäkysymyksiä, kuten erilaisten yhteisöjen, järjestöjen ja yksityissektorin osallistumista päätöksentekoon, luonnonmetsien suojeluun sekä hylättyjen maatalousmaiden metsänhoitoon. 20 prosenttia maailman metsistä sijaitsee Venäjällä. Siellä on ollut valtiosta riippumatonta metsien hallintaa ja käyttöä valtion omistamien ja keskitetyn metsien hallinnan rinnalla jo pitkään.
Tutkimuksessa pureudutaan siihen, millä tavalla yksityiset toimijat, kuten yritykset, kansalaisjärjestöt, sekä erilaiset vapaaehtoiset markkinalähtöiset sertifiointimekanismit vaikuttavat kestävän metsänhoidon politiikkaan ja käytäntöihin. Väitöskirjassa tutkitaan laajasti erilaisia näkemyksiä yritysten ja yhteisöjen osallistumisesta metsien hallintaan, kestävään metsätalouteen ja metsien suojeluun. Tutkimuksessa myös tarkastellaan kriittisesti yksityisiin hallinnan mekanismeihin liittyviä rajoituksia erityisesti geopoliittisten kriisien yhteydessä. Tutkimus syventää ymmärrystä metsien hallinnan dynamiikasta ja tuo esiin globaalisti merkittäviä metsätalouden haasteita.
Metsien hallintaan liittyvät kysymykset ovat päivänpolttavia eri puolilla maailmaa. Dobrynin tutkimus lisääkin ymmärrystä muun muassa kiistoista, joita alkuperäiskansojen ennakkosuostumus (FPIC) herättää metsäsertifiointistandardien yhteydessä. Tutkimus osoittaa, että aiemmin vastakkaisilla puolilla olleiden toimijoiden – ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden – on mahdollista tehdä yhteistyötä ja löytää yhteinen sävel, kun pyritään vastaamaan markkinoiden vaatimuksiin kestävästä metsänhoidosta ja suojelusta. Lisäksi tutkimus tuo esiin uusia näkökulmia hylättyjen maatalousmaiden metsänhoitoon, joka on maatalous-, metsä- ja ympäristöpolitiikan risteyskohdassa globaalisti.
Väitöskirja käsittelee luonnonvarojen hallintaan ja politiikka-analyysiin liittyviä yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä hyödyntäen Venäjän metsistä tehtyjä tapaustutkimuksia. Tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia metsäasioihin perehtyville päättäjille ja asiantuntijoille globaalisti, mukaan lukien kansalaisjärjestöt ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) alaiset järjestöt.
Tutkimuksen aineistona ovat haastattelut ja kyselyt, joiden analysoinnissa on hyödynnetty diskurssianalyysia. Vaihtoehtoisten metsän- ja maankäytön polkujen kehittämiseen ja niiden arviointiin käytettiin Delfoi-menetelmää, joka on anonyymisti ja ohjatulla palautteella tapahtuva monivaiheinen asiantuntija-arviointi. Dobrynin hyödynsi tutkimuksessa myös autoetnografiaa reflektoidessaan kerättyä tutkimusaineistoa akateemista uraansa edeltänyttä metsäalan käytännön kokemusta vasten.
Tutkimusta on rahoittanut Koneen Säätiö.
M.Sc. Denis Dobrynin ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Private Governance Actors and Sustainable Forest Management Discourses: NGOs, companies, and voluntary certification in forest governance in Russia tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii apulaisprofessori Harry Fischer, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
