– Jotta terveydenhuollon ilmiöiden monimutkaisuutta voidaan todella ymmärtää, tutkimuksessa on hyvä yhdistää ihmisten kokemuksia numeeriseen tietoon. Monimenetelmällisen tutkimuksen työkalut ovat kehittyneet nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, sanoo professori Ahtisham Younas.
Hän on opettanut monimenetelmätutkimusta (mixed methods research) väitöskirjatutkijoille hoitotieteen valtakunnallisessa tohtorikoulutusverkostossa vuodesta 2024 lähtien ja toimii tällä hetkellä osa-aikaisena vierailevana professorina Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella Kuopiossa. Pääasiallisesti hän työskentelee Kanadassa Memorial Newfoundland-yliopistossa, jonne hän on perustamassa monimenetelmätutkimuksen keskusta.
Younasin kutsui Kuopioon professori Tarja Kvist hoitotieteen laitokselta. – Halusimme vahvistaa tutkijoidemme menetelmäosaamista, ja hän on maailmanluokan asiantuntija tällä alalla, Kvist sanoo.
Younasin mukaan hoitotieteessä on perinteisesti painotettu laadullisia menetelmiä, kuten haastatteluja ja ryhmäkeskusteluja, ihmisten kokemusten ymmärtämiseksi. – Määrällisiä mittareita on toki myös käytetty, ja viime aikoina on kasvanut kiinnostus molempien lähestymistapojen yhdistämiseen hoitotieteellisessä tutkimuksessa.
Monimenetelmätutkimuksessa yhdistetään ja integroidaan laadullisten ja määrällisten menetelmien elementtejä, ja näin saadaan kattavampi kuva tutkittavasta aiheesta, kuten vaikkapa eri hoito-ohjelmien vaikutuksista ja siitä, miten potilaat ne kokevat. – Kyse ei ole siitä, että tehtäisiin erillisiä tutkimuksia eri menetelmillä, vaan uusia näkökulmia syntyy menetelmien integraatiosta, johon on saatavilla yhä enemmän edistyneitä työkaluja.
Tutkimusta tutkimusmenetelmistä ja tulosten jalkauttamisesta
Postdoc-tutkija Frank Kiwanuka Kvistin ryhmästä työskentelee parhaillaan Younasin kanssa Memorial Newfoundland-yliopistossa apurahalla, jonka on myöntänyt Kanadan kansallinen terveystieteiden tutkimuksen rahoittaja, Canadian Institutes of Health Research. Hankkeen tavoitteena on päivittää monimenetelmätutkimuksen hyvien raportointikäytäntöjen (Good Reporting of a Mixed Methods Study, GRAMMS) ohjeistusta vastaamaan alan nopeaa kehitystä.
– Tätä metodologista työtä voi kuvailla tutkimukseksi tutkimuksesta – siitä, miten tehdään luotettavaa ja tarkoituksenmukaista tutkimusta, jolla voi olla todellista vaikutusta yhteiskuntaan, Younas sanoo.
Younas tekee Kvistin kanssa yhteistyötä myös tutkimushankkeissa ja väitöskirjatutkijoiden ohjauksessa. He ovat muun muassa määritelleet kriittisen monimenetelmätutkimuksen viitekehystä ja käsitteistöä. Kriittinen lähestymistapa pyrkii rakenteellisen epätasa-arvon paljastamiseen, haastamiseen ja purkamiseen.
– Tämä koskee myös tutkimusryhmien sisäisiä valtarakenteita. Esimerkiksi potilaita kutsutaan usein osallistumaan tutkimushankkeisiin, mutta ei aina tasavertaisina kumppaneina. Meillä on ajatuksena kehittää tutkijoille työkalupakkia sen varmistamiseksi, että potilaat tulevat täysivaltaisesti edustetuiksi ja kuulluiksi.
Muita mahdollisia tutkimusyhteistyön aiheita ovat Younasin mukaan muun muassa implementointitutkimus sekä sairaanhoitajien kestävät työolosuhteet.
– Implementointitutkimuksessa tarkastellaan, miten tutkimusnäyttöä voidaan viedä käytäntöön ja toisaalta karsia vähähyötyisiä käytäntöjä. Tälle on melkoisesti tarvetta terveydenhuollossa.
Myötätuntoista hoitoa voi tarjota vain kestävissä ja kohtuullisissa työoloissa.
Ahtisham Younas
Yhtenä keskeisenä tavoitteena Younasin tutkimustyössä on edesauttaa myötätuntoista, potilaskeskeistä hoitoa marginalisoiduille ja palvelujen ulkopuolelle jääneille väestöryhmille, kuten maahanmuuttajille, asunnottomille ja 2SLGBTQIA+ -henkilöille. – Tämän edistämiseksi tutkin keinoja vahvistaa hoitajien myötätuntoa ja eettistä herkkyyttä.
– Myötätuntoista hoitoa voi kuitenkin tarjota vain kestävissä ja kohtuullisissa työoloissa, joten myötätunnon kierteen tulee alkaa jo sairaalan johdon tasolta.
Pakistanista kotoisin oleva Younas on suorittanut maisterin ja tohtorin tutkinnot Kanadassa, missä hän on asunut jo toistakymmentä vuotta. – Kun aikoinaan vertailin ulkomaisten yliopistojen maisteriohjelmia, Itä-Suomen yliopisto oli itse asiassa yksi houkuttelevimmista vaihtoehdoista. Mieleen jäi, että täällä on edistyksellistä hoitotieteen koulutusta ja korkealaatuista tutkimusta.
– Tuntuikin loistavalta tilaisuudelta, kun minulle tarjottiin tätä paikkaa Itä-Suomen yliopistosta – aivan kuin minun olisi ollut tarkoituskin lopulta päätyä tänne.
