Alueelliseen uusiutumiskykyyn liittyvässä syysseminaarissa kerrattiin humanistisen osaston työelämähankkeiden tuloksia ja pohdittiin tulevaisuudessa vaadittavia taitoja.
– Pelkästään omaan alaan ja tietotaitoon tuijottaminen on mennyttä maailmaa. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän osaamista ja ymmärtämistä yli tieteen rajojen. Hybridiosaajat tulevat olemaan kovaa valuuttaa työmarkkinoilla, tiivistää emeritusprofessori Risto Turunen seminaarin alussa.
Samalla hän tulee niin taustoittaneeksi humanistisessa osastossa päättyneiden työelämähankkeiden tarkoitusta ja tarvetta.
Juuri päättynyt CUDIS-hanke (ESR+) oli jatkoa HUMUS-hankkeelle, joiden molempien ytimessä oli valmistuneiden opiskelijoiden työelämään siirtymisen sujuvoittaminen sekä alan opiskelijoiden ja jo valmistuneiden työelämäyhteyksien kehittäminen. HUMUS-hankkeessa keskityttiin erityisesti humanistien työllistymisen parantamiseen, CUDIS-hankkeessa taas humanistien lisäksi myös tietojenkäsittelytieteen alalta valmistuneiden työllistymisen tukemiseen.
CUDIS-hankkeessa korostettiin lisäksi kansainvälisyyttä, viestintä- ja verkostoitumistaitoja sekä tietoteknistä osaamista. Kaikki taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä pidetään arvossa ja oleellisena.
Päättyneiden hankkeiden antia sekä tulevaisuuden työelämätaitoja päästiin summaamaan yhteen marraskuussa pidetyssä Innovaatioyhteistyö alueellisen uusiutumiskyvyn edellytyksenä -syysseminaarissa. Samalla pureuduttiin ennakointiin, riskeihin varautumiseen sekä työelämän ja yritysten osaamistarpeisiin ja muutoskestävyyteen.
Puheenvuoroissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuuden lukutaito ei enää riitä, vaan nyt tarvitaan myös tulevaisuusresilienssiä. Toisin sanoen kykyä ennakoida kriisejä ja selvitä ja oppia niistä.
– Ja Pohjois-Karjalan alueella se tarkoittaa erityisesti itäisen alueen resilienssin vahvistamista eli sitkeyttä kestää vaikeitakin aikoja. Hankkeiden avulla olemme toivottavasti pystyneet tuomaan vahvemmin esiin monialaisen ennakointityön tärkeyttä, Turunen sanoo.
Yhteistyötä tiivistetty talon sisä- ja ulkopuolella
Hanketyön tuloksena on nyt luotu laaja ja monipuolinen alueellinen verkosto sekä toimivat yhteydet yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Lisäksi yliopiston sisällä yhteistyötä on tiivistetty humanististen alojen ja tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoiden välillä.
– Olemme luoneet toimintamallin, jonka avulla työelämän ja yliopiston välinen vuorovaikutus selkeytyy ja sujuvoituu. ”Uuden osaamisen verkosto” yhdistää yritykset, organisaatiot, korkeakouluopiskelijat ja työelämäkehittäjät ennakoimaan ja kehittämään maakunnan osaamistarpeita erityisesti kansainvälistymisen ja digitalisaation näkökulmasta, kertoo projektipäällikkö Anna Logrén.
Tällainen monialainen yhteistyö tukee työ- ja koulutuspoliittista päätöksentekoa ja alueellisen resilienssin vahvistamista. Se edistää myös laaja-alaista ymmärrystä eri toimijoiden tarpeista ja yhteisten ratkaisujen kehittämistä.
Verkoston toiminnan tavoitteena on myös edistää alueen yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja opiskelijayrittäjyyttä sekä nopeuttaa korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä alueelle.
– Tätä kokonaisuutta vakiinnutetaan parhaillaan osaksi koko humanistisen osaston perustoimintaa.
Mielenkiintoisia ja tärkeitä uusia avauksia
Alueellisen verkoston sekä moninaisten yritysvierailuiden jälkeen hankkeessa on saatu vakiinnutettua työelämälähtöiset opinnäytetyöt, mistä osastossa ollaan erityisen mielissään.
– Digi- ja kansainvälisyysosaamisen kehittämisen näkökulmasta kiinnostavaa taas on ollut VTT:n digi- ja AI-kypsyystyökaluihin ja Business Finlandin Talent Boost -mittariin perehtyminen sekä niiden käyttäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa Digi- ja kansainvälisyyskypsyyden kehittämispalvelussa, jota tarjosimme alueen yrityksille, Logrén luettelee.
Erityisasiantuntija Satu Salonen työ- ja elinkeinoministeriöstä valaisikin syysseminaarissa työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton Talent Boost -ohjelmaa tarkemmin. Sen tavoitteena on muun muassa Suomen veto- ja pitovoiman vahvistaminen ulkomailta tulevien työntekijöiden näkökulmasta. Samalla on tarkoitus sujuvoittaa oleskelulupaprosessien käsittelyä. Ohjelmassa mainitaan myös työvoiman hyväksikäytön ehkäisy.
– Pitovoimaa vahvistamme hyvinkin konkreettisilla toimilla, kuten sujuvoittamalla maahantulopalveluita ”yhdelle luukulle” ja tarjoamalla esimerkiksi englanninkielistä koulutusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka.
Lisää kulttuurien ja vuorovaikutuksen ymmärrystä
Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa kaikki puhujat nostivat uusista osaamistarpeista esiin kyvyn varautua tulevaisuuteen eli taidon lukea hiljaisia signaaleja. Epävarmuutta kasvattavat ”mustat joutsenet”, kuten koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, tulevat todennäköisesti lisääntymään entisestään.
– Siksikin kyvykkyys oman osaamisen kehittämiseen ja valmiudet uuden oppimiseen ovat äärettömän tärkeitä taitoja, yliopettaja Mika Tonder LAB-ammattikorkeakoulusta totesi.
Pohjois-Karjalan alueen haastavuutta lisää myös väestön väheneminen – jotta kehityksessä pysyttäisiin mukana ja työvoima olisi tulevaisuudessakin riittävällä tasolla, tarvitaan maahanmuuttoa.
Tonder muistuttikin, että ulkomaisten rekrytointien suomen kielen puute ei pian ole enää ongelma, sillä se tullaan ratkaisemaan teknologisten sovellusten avulla. Sen sijaan tulevaisuuden työelämässä tullaan tarvitsemaan kulttuurien ja vuorovaikutuksen ymmärrystä ja osaajia.
– Lisäksi merkitysten tunnistaminen, hallinta ja välittäminen ovat tulevaisuuden taitoja, ja oletettavasti humanistisen osaamisen ytimessä, pohti Vice President Manufacturing Petri Stenberg Dispelix Oy:stä.
Dispelix on yritys, joka valmistaa optisia tuotteita ja toimii keskellä Joensuun yliopistokampusta. Se on näin hyvä esimerkki koulutuksen ja työelämän raja-aidan madaltamisesta.
– Sijaintimme on alan rekrytointien osalta täydellinen. Änkesimme itsemme tarkoituksella kampukselle, ja saamme nyt palkattua osaajia opiskelijoista ilman sen kummempia välikäsiä. Tällä hetkellä työntekijämme edustavat jopa yli 20 kansalaisuutta, Stenberg kuvailee.
Keskustelua pidettävä yllä
Kun panelisteilta kysytään, minkä ohjeen he antaisivat koulutusta ja uraa pohtivalle nuorelle, on vastaus yksimielisen selvä.
– Joku tutkinto on hyvä olla, mutta sen lisäksi on oltava valmis omaksumaan jatkuvasti uutta, summaa toimitusjohtaja Helena Puhakka-Tarvainen Lietsu Palvelut Oy:stä.
Tärkeää on myös kyky löytää merkityksiä työlleen ja sen sijoittumisesta yhteiskuntaan.
– Ja samalla verkostot nousevat suureen arvoon. Niiden rakentaminen kannattaa aloittaa jo opintojen aikana, Tonder päättää.
CUDIS-hankkeessa saadut tulokset ja teot jatkavat elämäänsä hankkeessa luodun North Karelia Future Skills -foorumin muodossa. Sekä Turunen että Logrén pitävät Pohjois-Karjalan erityisluonteesta johtuen jatkuvaa julkista keskustelua työllistymismahdollisuuksista ja tulevaisuuden taidoista erityisen tärkeänä.
– Koulutuksen ja työelämän välitön yhteys on ehtona alueen menestykselle kansainvälistyvässä ja digitalisoituvassa maailmassa.
