Kestävien teknologioiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksen aihe on harvennusvaiheessa olevien männiköiden laatu, sekä niistä saatavan puuaineen ominaisuudet. Aihe on tärkeä, koska Suomen metsistä noin 70 prosenttia on kasvuvaiheessa, jossa joko ensimmäinen tai toinen harvennus on ajankohtainen. Harvennuksista saadaan siis merkittävä osa teollisuuden käyttämästä puusta. Erityisesti ensiharvennuspuun ominaisuudet poikkeavat niin sanotusta normaalista puuaineesta, jollaiseksi yleensä käsitetään esimerkiksi päätehakkuista saatava puu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Sahauskelpoisen puun kertymä ensiharvennuksilta oli vaatimaton puiden pienen koon ja runkovikojen takia. Kertymää voitiin parantaa apteeraamalla myös pikkutukkia. Ensiharvennuksilta kaadetut puut olivat valtaosin terveoksaisia, mutta niissä oli enemmän vikoja, alhaisempi puuaineen tiheys sekä suurempi ominaisuuksien vaihtelu kuin toisen harvennuksen puulla. Tämän vuoksi ensiharvennuspuuta ei voida suositella käyttökohteisiin, joissa puulta vaaditaan esimerkiksi korkeaa mekaanista lujuutta. Vaihtoehtona on ohjata se tuotteisiin, joissa suunnitteluratkaisut voivat kompensoida puutteita ominaisuuksissa.
Merkittävää oli, että toisen harvennuksen puutavaran ominaisuudet olivat lähellä päätehakkuupuun tasoa. Kokonaisuutena tutkimus korostaa toisen harvennuksen männyn olevan laadukasta raaka-ainetta esimerkiksi vaativiin rakenteellisiin käyttötarkoituksiin, kun taas ensiharvennuspuu soveltuu paremmin vaihtoehtoisiin lisäarvoa tuottaviin kohteisiin perinteisen jalostuksen sijaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi puunkäytön kehitystyön tukena.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus perustui useampaan, eri puolilta Suomea kerättyyn maastoaineistoon. Maastossa pystypuista kerätyn tiedon lisäksi hyödynnettiin koemetsiköistä kaadettuja puita, jotka valittiin poistettaviksi käytännön harvennusmallien mukaisesti. Kaatokoepuut sahattiin ja näin saaduista materiaaleista tutkittiin standardoituja testimenetelmiä käyttäen sahatavaran laatua ja lujuusominaisuuksia, sekä virheettömän puuaineen osalta sen mekaanisia ja fysikaalisia ominaisuuksia.
MMM Reeta-Maria Stödin kestävien teknologioiden alaan kuuluva väitöskirja Scots pine (Pinus sylvestris L.) thinning wood as raw material for the wood products industry (Harvennusmänty puutuoteteollisuuden raaka-aineena) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuula Jyske, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on suomi.
- Väitöstilaisuus
- Väitöskirja (PDF)
- Valokuva (tulossa)
