Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Talvi. Kuva Mostphotos.

Miten Eurooppa voisi ennallistaa luontonsa?

Itä-Suomen yliopisto osallistui tutkimukseen, jossa arvioitiin EU:n ennallistamisasetuksen näkymiä. Artikkeli on julkaistu Science-lehdessä joulukuussa 2023.

Suurien eurooppalaisten luonnon ennallistamiseen ja monimuotoisuuteen liittyvien hankkeiden johtajat summaavat myönteiset näkymät uudelle luonnon ennallistamista koskevalle asetukselle. He huomauttavat kuitenkin, että kansallisen täytäntöönpanon kunnianhimo ja yhteistyö talouden eri alojen, kuten maatalouden kanssa määräävät lopulta luonnon ennallistamisen onnistumisen Euroopassa.

Uusi ennallistamissääntely tavoittelee merkittäviä vaikutuksia

Ennallistamisasetus edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot toteuttavat ennallistamistoimenpiteitä vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikissa ennallistamista tarvitsevissa ekosysteemeissä vuoteen 2050 mennessä. Tähän sisältyy erityistavoitteita, jotka koskevat turvemaiden ja metsien ennallistamista sekä pölyttäjäpopulaatioiden lisäämistä. 

Ennallistamisasetus on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, ja sen tavoitteena on edistää merkittävästi sekä EU:n ilmastotavoitteiden että Kunming-Montrealin kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen saavuttamista. Tämä maailmanlaajuinen sopimus edellyttää, että vähintään 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä ennallistetaan. Kun otetaan huomioon, että yli 80 prosenttia EU:n elinympäristöistä on tällä hetkellä huonontumassa, ennallistamisasetus on ratkaiseva harppaus eteenpäin tämän ympäristöhaasteen ratkaisemisessa.

EU:n politiikkojen analyysi tarjosi näkemyksellistä tietoa

Ennallistamisasetus edustaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, mutta kiivasta keskustelua herättänyttä sääntelyaloitetta, jonka tavoitteena on pysäyttää ja kääntää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen Euroopassa. Ennallistamisasetus on jo ylittänyt useita esteitä: viimeksi EU:n parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi sen parlamentin ja Euroopan neuvoston valtuuskuntien neuvoteltua lopullisesta tekstistä. Vuoden 2024 alussa Euroopan parlamentti äänestää lopullisesti ennallistamisasetuksesta. 

Toistaiseksi on kuitenkin epävarmaa, saavutetaanko asetuksella todella sille asetetut tavoitteet, kun otetaan huomioon neuvotteluprosessin aikana asetusehdotukseen tuodut lukuisat muutokset. Science -lehden tuoreessa artikkelissa analysoidaan kokemuksia muista eurooppalaisista ympäristödirektiiveistä ja -politiikoista ja arvioidaan ennallistamisasetuksen menestymismahdollisuudet hyviksi.

Itä-Suomen yliopisto antoi tutkimukseen merkittäviä näkökohtia metsien käytön aihealueelta, jonka parissa toimivat H2020-EU-rahoituksella SUPERB- ja WaterLANDS-hankkeet.

Artikkeli:

Daniel Hering et al. (2023) Securing success for the Nature Restoration Laws. Science 382, 1248–1250. https://doi.org/10.1126/science.adk1658 

Lisätietoja:

UEF:in kirjoittaja: Nataša Lovrić, School of Forest Sciences, University of Eastern Finland. Puh.: +358505279156, sähköposti: natasa.lovric@uef.fi

Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja: Daniel Hering, Department of Aquatic Ecology, University of Duisburg-Essen. Puh.: +49 201 1833084, sähköposti: daniel.hering@uni-due.de