Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Proffessori Eeva-Stiina Tuittila Lakkasuon tutkimusalueella. Kuva Olivia Kuuri-Riutta_2021.

Professori Eeva-Stiina Tuittila Lakkasuon tutkimusalueella. Kuva: Olivia Kuuri-Riutta.

Hiiliviisaita soiden ennallistamismenetelmiä kehitetään kolmessa uudessa tutkimuksessa 

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla on alkamassa kolme uutta hanketta, joissa hiiliviisaita soiden ennallistamismenetelmiä tutkitaan, kehitetään ja viedään käytäntöön. Vaikuttavuutta ilmaston ja monimuotoisuuden hyväksi odotetaan koko Euroopan alueelle. 

Euroopassa ja erityisesti meillä Suomessa kehitetään tällä hetkellä ponnekkaasti ilmastokestävää metsätaloutta. Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä, sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Suomessa etenkin ojitettujen soiden ennallistaminen tarjoaa suuren potentiaalin ilmastomuutoksen hillitsemiseen. 

Itä-Suomen yliopiston metsämaatieteen professori Eeva-Stiina Tuittila on innoissaan uusista hankkeista. 

- Nyt päästään aidosti tekemään töitä soiden hiilivaraston ja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Näissä hankkeissa ovat kunnianhimoiset tavoitteet: löytää sopivia menetelmiä soiden hiilivaraston säilymiseen ja kasvattamiseen, sekä monimuotoisuuskadon pysäyttämiseen ja lajikirjon kääntämiseen nousuun. Näin merkittävä rahoitus näyttää sen, että yhteiskunnassa on nyt voimakas tahtotila muutokseen, hän sanoo. 

Erityisesti Tuittila iloitsee hankkeissa tehtävästä yhteistyöstä Luonnonsuojeluliiton, Tornator oyj:n ja Koneyrittäjät ry:n kanssa, sillä hän näkee yhteistyön takaavan tulosten viemisen käytäntöön niin, että muutosta päästään tekemään. 

Uudet hankkeet keskittyvät ennallistamismenetelmien tutkimukseen, kehitykseen ja tiedon viemiseen käytäntöön. RaPa (Rahkasammalen paluu) – hankkeessa ennallistetaan sadan hehtaarin suoalue Isolla Piitsonsuolla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään tehokkaimmat tavat vähentää ennallistamisessa syntyviä metaanipäästöjä ja kasvattaa hiilen sidontaa ennallistetuilla soilla. Lisäksi kartoitetaan potentiaalisia ennallistamiskohteita Pohjois-Karjalassa. WaterLANDS (Water-based solutions for carbon storage, people, and wilderness) hanke kokoaa yhteen parhaita kosteikkojen ennallistamiskäytäntöjä 14 Euroopan maasta. Uutta tietoa kerätään ja viedään metsätalouden opetukseen ja käytäntöihin TurvaHiili (Heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistaminen – oikeilla kohdevalinnoilla ja hyvillä käytänteillä kohti turvattua maaperän hiilivarastoa ja kohentunutta toiminnallista monimuotoisuutta) -hankkeen puitteissa. 

Metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala pitää erityisen hyvänä uusien hankkeiden kokonaisuutta. 

- Nyt pääsemme työskentelemään koko arvoketjussa. Käsillä on innostava tilaisuus saada tieteellinen tieto todella vietyä käytännön tekemiseen, yhdessä metsänomistajien, metsäsuunnittelijoiden ja kaivinkoneenkuljettajien kanssa. Heillä on jo nyt paljon arvokasta tietoa siitä, miten ennallistaminen viedään käytäntöön. Näitä parhaita käytäntöjä tahdomme saada talteen, testata ja jakaa eteenpäin. 

Lisätietoja:  

Professori Eeva-Stiina Tuittila, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, metsätieteiden osasto, eeva-stiina.tuittila@uef.fi, p. 050 442 4299 

Professori Teppo Hujala, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, metsätieteiden osasto, teppo.hujala@uef.fi, p. 050 336 7457 

RaPa -hankkeessa ennallistetaan yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa Tornator oy:n omistama sadan hehtaarin suoalue Isolla Piitsonsuolla Ilomantsissa. Hankkeessa pilotoidaan erilaisia suon ennallistamismenetelmiä, joissa mm. siirretään rahkasammalta erilaisille pinnoille, kuten padottuihin ojiin, mätäs- ja rimpipinnoille sekä allikoihin. Ennallistamisalueelle perustetaan näytealoja, joista Itä-Suomen yliopiston tutkijat mittaavat eri kasvilajien peittävyyttä, metaanin tuotto- ja hapetuspotentiaalia ja rahkasammalten pituus- ja biomassan kasvua. Mittauksilla pyritään selvittämään tehokkaimmat tavat vähentää metaanipäästöjä ja kasvattaa hiilen sidontaa ennallistetuilla soilla. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan potentiaalisia ennallistamiskohteita Pohjois-Karjalassa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta. 

WaterLANDS on viisivuotinen EU:n Horisontti 2020 -ohjelman Green Deal -kokonaisuudesta rahoitettu hanke, jota koordinoi University College Dublin (UCD) Irlannissa ja joka kokoaa yhteen 32 muuta tutkimus-, yritys-, hallinto- ja voittoa tavoittelematonta organisaatiota 14 Euroopan maasta. WaterLANDS ennallistaa eri puolilla Eurooppaa kosteikko- ja turve-ekosysteemejä, jotka ihmisen toiminta on tuhonnut, luo parhaita käytäntöjä kosteikkojen ennallistamiseen ja edesauttaa laajemmille alueille skaalautuvaa ekosysteemien suojelua. Hanke toimii yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien kanssa varmistaen, että kosteikkojen ennallistaminen tuottaa paitsi ympäristöhyötyjä myös sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä paikallisyhteisöille. 

Turvahiili -hankkeessa kehitetään kriteeristö onnistuneelle ennallistamiskohteen valinnalle kaasunvaihto- ja kasvillisuusaineiston pohjalta, sekä keräämällä uutta tietoa toiminnallisesta monimuotoisuusuudesta ja turpeen ominaisuuksista. Hanke kokoaa yhteen hyvät käytänteet onnistuneelle suometsien ennallistamiselle haastattelemalla käytännön toimijoita. Hankkeen tuottamaa tietoa välitetään nykyisille ja tuleville käytännön toimijoille digitaalisen mobiiliaineiston tukemissa työpajoissa, sekä ennallistamisnäytöksinä ja omatoimisina demonstraatiokohteina maastossa eri puolilla Suomea. Lisäksi laaditaan opasvideo- ja podcast-sarjat, jotka suuntaamme ennallistamisen suunnittelijoille ja koneenkuljettajille, sekä metsäkonealan oppilaitosten ja Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen metsäopetuksen käyttöön. Käytännön toimijoiden tavoittamisessa auttaa yhteistyö Koneyrittäjät ry:n ja Tornator oy:n kanssa.  

WaterLANDS ja TurvaHiili ovat osa Suomen Akatemian Lippulaivaohjelman ACCC- ja UNITE-lippulaivojen hankekoreja.