Kotitaloustieteessä kehitetty pakopeli lisää nuorten arkista taloustietämystä. Voittajalle tarjolla on itsenäinen elämä.
- Teksti Nina Venhe | Kuvat Niko Jouhkimainen
Talousosaamista pidetään yhtenä tärkeimmistä kansalaistaidoista. Tästä huolimatta talousosaamista ei opeteta kouluissa minkään oppiaineen pääsisältönä. Sitä toki sivutaan joissakin aineissa, mutta opettajilla ei välttämättä ole niin vahvaa talouspedagogista osaamista, että aihe osattaisiin liittää luontevasti omaan opetettavaan aineeseen.
Tulevia kotitalousopettajia koulutetaan opinnoissa kohtaamaan nuorten arjen taloushaasteet ja -kysymykset kotitalouden tunneilla. Opettajilla tulisi siis olla taitoa ja kykyä tarkastella talousasioita ja kuluttajaosaamista eri näkökulmista. Näin jokainen peruskoululainen saisi valmiuksia oman taloutensa hoitamiseen ainakin kotitalouden tunneilta.
– Tästä huolimatta nuorten talousosaaminen on tuoreen tutkimuksen mukaan heikompaa kuin heidän vanhemmillaan. Se on huolestuttavaa, sillä nuorilla pitäisi olla nämä juuri koulussa opitut asiat ja termit tuoreessa muistissa, sanoo kotitaloustieteen yliopistonlehtori Marilla Kortesalmi.
Yhtenä ratkaisuna asiaan Itä-Suomen yliopiston kotitaloustieteessä on nyt kehitelty kuluttajakäyttäytymiseen perustuva talouspakopeli. Sen tavoitteena on auttaa tunnistamaan talousosaamista vaativia tilanteita arjessa ja samalla oppia hyödyntämään opittuja taloustaitoja. Pelin avulla myös vahvistetaan varmuutta toimia kyseisissä tilanteissa.
– WorryEscape-pelissä kohdatut tilanteet on sidottu nuorten normaaliin arkeen. Siinä testataan esimerkiksi verkkokaupassa toimimista ja sitä, miten niissä voidaan tulla huijatuksi. Tai mietitään, onko tässä kuussa varaa hankkia jotain tiettyä vaatetta vai ei. Siis lähes kaikille tuttuja tilanteita, Kortesalmi kuvailee.
Rahankäyttö ja siihen liittyvät ajatukset menevät hyvin syvälle identiteettiimme, arvoihimme ja tapaamme toimia.
Marilla Kortesalmi
Yliopistonlehtori
Peli auttaa sanoittamaan herkkiäkin aiheita
Pelissä seikkaillaan sitä varten luodun hahmon nimissä, jolloin talousasioita on helpompi käsitellä.
– Näin kenenkään ei tarvitse ajatella tekevänsä pelissä henkilökohtaisia päätöksiä, vaan kaikki päätökset voi ulkoistaa pelihahmolle.
Ulkoistamiseen on hyvä syy. Henkilökohtaisista raha-asioista tai niihin liittyvistä päätöksistä on Kortesalmen mukaan usein vaikeaa puhua, jopa oman perheen sisällä.
– Rahankäyttö ja siihen liittyvät ajatukset menevät hyvin syvälle identiteettiimme, arvoihimme ja tapaamme toimia.
Neutraali talouspuhe vaatiikin opettajilta asian opiskelua herkän asian äärellä. Peli toimii silloin myös vuorovaikutuksen välineenä. Sen avulla löydetään sanoja ja ideoita talouspuheen pohjaksi – miten raha-asioista voidaan puhua ilman osoittelua ja ylhäältäpäin tulevaa neuvontaa.
– Peliä pelataan aina ryhmissä, joten vuorovaikutuksen kannalta tärkeää on, että asioista ylipäätään keskustellaan, vaikka itse peli sen takia hidastuisikin tai jäisi jopa kesken.
WorryEscape-pelin mukana opettajat saavat materiaalipankin, josta avuksi löytyy rahapuheen sanastoa sekä tapoja, miten asiaa käsitellä. Näin talousasioista tehdään helpommin lähestyttäviä, ja tieto leviää paremmin.
Lähtötaidot erilaisia
Itse peli on nyt testivaiheessa. Sitä on testattu sekä kotitaloustieteen opiskelijoiden parissa että hankkeessa mukana olevassa Laurea-ammattikorkeakoulussa sosionomiopiskelijoilla. Opiskelijoiden palaute on ollut arvokasta ja autenttista.
– Pelin aikana yksi opiskelija muun muassa totesi, että ”tämä on niin vaikea kysymys, että täytyy soittaa äidille”. Se oli meille vahva signaali siitä, että vaikka meidän opiskelijamme elävät jo hyvin itsenäistä opiskelijaelämää, ovat vanhemmat ja heidän neuvonsa vielä siinäkin iässä talousasioissa tärkeitä, toteaa Kortesalmi.
Hän kertoo, että käytännössä peli perustuu oman budjetin laskemiseen, ja oikeiden vastausten avulla osallistujat saavat jatkaa pelissä yksin asumista. Tietty määrä vääriä vastauksia taas palauttaa heidät asumaan takaisin vanhempien luo. Näin ”palkintona” pelissä on itsenäinen elämä.
– Meidät on testivaiheessa yllättänyt se, miten erilaisia valmiuksia opiskelijoilla talousosaamisessa on. Esimerkiksi budjetin käsite oli osalle täysin vieras, osalle taas hyvinkin tuttu. Se kertoo siitä, miten eri tavoin tai painotuksin kouluissa talousosaamista on opetettu, toteaa tutkimusavustaja Henna Hakamäki.
Peli kaikenlaisille oppijoille
Pakopeli on herättänyt jo nyt kiinnostusta opettajien keskuudessa. Pakopelin etuna opetuksessa on, että pelistä innostuu moni sellainenkin oppilas, jolla saattaa muuten olla haasteita esimerkiksi keskittymisessä tai motivaatiossa.
– Yläkoulussa opetukseen kaivataan usein uusia lähestymistapoja. Tämän pelin avulla vaikkapa inflaation tai talousarvion käsite tulee lähemmäksi nuorten arkea, eivätkä ne enää näyttäydy vain ”joidenkin muiden puuhina”, Kortesalmi kuvailee.
Peliä hiotaan vielä testivaiheessa kuntoon, ja valmista on toivon mukaan loppuvuodesta. Hankkeessa kumppanina toimivalla Kuluttaja- ja kilpailuvirastolla on jo entuudestaan olemassa opettajille suunnattu kuluttaja-asioihin liittyvä materiaalipankki. Toiveissa on, että pakopeli integroituu siihen ja jatkaa elämäänsä hankkeen jälkeen niin.
– Pakopeli itsessään ei ole siis mikään uusi pedagoginen asia tai keksintö, mutta erona tässä muihin on se, että opettajat voivat hankkia pelin itselleen vapaasti. Vapaassa levityksessä toimivia pakopelejä on tällä hetkellä vain vähän tarjolla, joten oletamme tälle olevan tilausta, Hakamäki kertoo.
Peliä tullaan levittämään myös Kotitalousopettajien liiton sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kautta. Myös kansainvälinen levitys olisi mahdollista, sillä tietyt perusasiat pätevät taloudessa kulttuurista riippumatta.
– Olemme laskeneet pelin säilyvän tällaisenaan käyttökelpoisena noin viiden vuoden ajan. Sen jälkeen ainakin hintataso todennäköisesti muuttuu jo sen verran, että uusi tarkastelu on paikallaan, Kortesalmi pohtii.
Taloustaidot lisäävät huoltovarmuutta
Peliin liittyy myös tutkimustoiminta. Sen avulla selvitetään, miten nuorten talousosaaminen rakentuu vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa. Itä-Suomen yliopistossa tutkimustyö on helppoa, sillä valmiit pakopeliympäristöt mahdollistavat oppimisen teknisen seuraamisen.
– Pakohuonelaboratoriossa pystymme seuraamaan tarkasti ryhmien työskentelytapaa, keskustelua, muistiinpanojen tekemistä sekä ongelmanratkaisua live-tilanteessa, Hakamäki kuvailee.
Lisäksi tutkimukseen osallistuville tehdään ennen peliä alkukysely ja pelin jälkeinen loppukysely. Vastausten pohjalta tutkitaan, mihin elementteihin pelaaminen vaikutti.
Kortesalmen mukaan näin saadaan arvokasta tietoa siitä, miten nuorten taloudellista osaamista olisi hyvä lähteä vahvistamaan opetuksessa.
– Kansalaisten talousosaaminen vaikuttaa suoraan koko yhteiskunnan huoltovarmuuteen ja kestävyyteen.
Toisin sanoen, mitä parempi taloustietämys yksilöillä on, sitä paremmin selvitään myös mahdollisista kriiseistä.
– Kun on taitoja varautua asioihin, ja talous on varmalla pohjalla, voi kriisissä keskittää voimavaransa johonkin muuhun tärkeään asiaan.
Oikeusministeriön rahoittaman WorryEscape-hankkeen tavoitteena on vahvistaa pelillisyyttä hyödyntäen kasvatuksen, ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisiksi (mm. kotitalousopettaja, sosionomi) opiskelevien talousosaamisen taitoja. Hanke kestää vuoden 2025 loppuun saakka.
