Minna Canth oli aikansa Greta Thunberg ja Malala Yousafzai 

– Minna Canth oli radikaali isolla r-kirjaimella. Nykypäivänä hänen sielunsiskojaan olisivat Greta Thunberg, Malala Yousafzai sekä kettutytöt. Samalla tavalla he ovat tarttuneet yhteiskunnan epäkohtiin ja hämmentäneet vallitsevia asenteita omalla tavallaan.

Näin kirjallisuuden professori Risto Turunen vertasi Minna Canthia ja hänen sanojaan ja tekojaan nykyajan naispuolisiin vaikuttajiin Minna Canthin päivänä pidetyssä UEFin tiedekahvilassa Joensuussa. Canthin syntymästä on tänä vuonna kulunut 175 vuotta. Hänet tunnetaan paitsi kirjailijana, myös merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä ensimmäisenä suomenkielisenä sanomalehtinaisena.

– Canthilla oli aikaan nähden paljon naiselle epätyypillisiä vapauksia. Tai ainakin hän otti niitä, totesi Turunen.

Minna Canthin isä laski tyttärensä ajan tavoista poiketen opiskelemaan. Hänen tarkoituksensa oli saada koulutettua Minnasta sivistynyt porvarisneito, ja saada hänet niin hyviin naimisiin. Minnalle se ei riittänyt.

– Hänen intohimonsa oli puuttua ajalle tyypillisiin epäkohtiin ja tuoda niitä äänekkäästikin esiin. Lisäksi uskaltaisin sanoa, että naimisiin hän meni omasta päätöksestään – ja valitsi miehekseen hieman vanhemman miehen, joka antoi hänelle tilaa toteuttaa itseään ja jatkaa intohimoisen työn parissa.

Onneksi niin kävi, sillä vaikka Canth saikin aikanaan kestää kovaa kritiikkiä ja sensurointiakin, pidetään häntä yhtenä tärkeimmistä tasa-arvon puolesta taistelleista naisista Suomessa. Hän on yhä ainoa nainen, jolla on maassamme oma liputuspäivä.

– Nykypäivän sanoin: Minnan henkilöbrändi oli rohkea, itsenäinen ja vahva nainen. Hänen isältään ja veljeltään perimät lanka- ja sekatavarakaupat mahdollistivat taloudellisen riippumattomuuden. Sen ansiosta Canth pääsi myös toteuttamaan taiteellista puoltaan, Turunen kuvaili.

Realismin ääni

Näytelmien, pienoisromaanien ja novellien kirjoittamisen lisäksi Minna Canth teki työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja toi esiin vähäosaisten asemaa.

– Canthilla oli hyvät suhteet muualle Eurooppaan. Hän oli hyvin tietoinen Euroopan kirjallisuuden tyylisuunnista ja osasi lukea niitä niin, että tiesi mihin suuntaan oltiin menossa. Minnan intohimona oli puhua totta, joten ajankohtainen realismi kirjallisuudessa istui hänelle hyvin.

1800-luvulla naiset elivät miesten holhouksen alla – jos nainen ei ollut naimisissa, hänestä huolehti isä, veli tai muu sukulaismies.

– Canthin kirjoja lukiessa hämmästelen yhä sitä rohkeutta, millä tyylillä ja mistä asioista hän kirjansa naisena kirjoitti, Turunen ihmetteli puheenvuorossaan.

Vaikka Minna Canthin kirjoista ilmenee vahva kristillinen eetos, hän arvosteli myös kirkkoa instituutiona. Etenkin papiston suvaitsemattomuus oli usein hänen kritiikkinsä kohteena.

– Monet hänen ajatuksistaan olivat selkeästi kirkon arvojen vastaisia. Canth muun muassa korosti sitä, ettei mies yksin ole perheenpää, vaan perhe yhdessä on tasa-arvoinen yksikkö.

Minnan salonki ei pysynyt hiljaa

Kuopiossa Canthin ympärille muodostui kuuluisa Minnan salonki. Silloinen Suomen kulttuurikerma kokoontui Canthin talossa, jota kutsuttiin Kanttilaksi. Talossa vieraili tunnettuja kulttuurivaikuttajia aina ulkomailta asti. Kuopioon matkasivat muun muassa Juhani Aho, Järnefeltit, Akseli Gallen-Kallela ja Jean Sibelius.

– Salongissa vietettiin suomalaisen kulttuurin kulta-aikaa. Se on juuri se aika, joka suomalaisesta kulttuurista parhaiten tunnetaan. Salongissa käytiin sivistyneitä keskusteluita, mutta välillä kiivastakin sananvaihtoa. Etenkin Minnalla ja Juhani Aholla oli pahojakin riitoja muun muassa sukupuolimoraaliin liittyen.

Kulttuuriväen tiivis verkosto kuitenkin toimi toistaan tukien.

– En usko, että samanlainen, näin tiivis verkosto onnistuisi tai toimisi enää nykyisessä pirstaleisessa maailmassa. Silloin verkoston veljet ja sisaret auttoivat toinen toistaan ja pitivät yllä tiivistä yhteisöä, johon ulkopuolisten oli hankala päästä. Ehkä toisaalta sosiaalisessa mediassa on nykypäivänä havaittavissa vastaavaa toimintaa.

Kysyttäessä Minnan mahdollista suhtautumista sosiaaliseen mediaan, Turunen arvelee, että Canth ottaisi nykypäivänä somessa vahvasti kantaa erilaisiin asioihin.

– Hänhän rakasti olla äänessä ja esittää mielellään närkästyksensä epäkohtia kohtaan. Uskoisin, että hän näkisi nykyisen yltiöyksilöllisen maailman huonona ja kiukuttelisi sen takia. Vaikka Canth oli vahva sananvapauden puolestapuhuja, hän uskoi kuitenkin vahvasti myös yhteisöllisyyteen. Sanattomaksi hän ei missään nimessä jäisi.