Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Pipetointi.

Miksi tietyt proteiinit kerääntyvät aivovamman alueelle?

  • Terveys ja hyvinvointi

Filosofian maisteri Jenni Kyyriäisen väitöstutkimus osoitti, että aivovamman alueelle kerääntyy PDGFRb-proteiinia ilmentäviä soluja, kuten veren pumppaamisesta vastuussa olevia perisyyttejä sekä hermosoluja ja verisuonistoa tukevia gliasoluja. Tutkimalla solujen ja proteiinien toimintaa aivovamman jälkeen voidaan luoda pohjaa tautiopille ja mahdollisille uusille hoitokeinoille. Väitöstilaisuutta voi seurata 20.11.2020 klo 12 alkaen verkossa.

Aivokudos muovautuu vamman jälkeen

Soluväliaineen proteiinit säätelevät aivovamman jälkeistä kudoksen uudelleen muovautumista osallistumalla solujen jakaantumiseen ja liikkumiseen, jotka ovat tärkeitä toimintoja uusien verisuonten sekä esimerkiksi arpien muodostumisessa. Urokinaasityyppinen plasminogeeniaktivaattori uPA, sen reseptori uPAR ja useat muut proteiinit, kuten verihiutalekasvutekijäreseptori β (PDGFRβ), muodostavat yhden tärkeän solun pinnalla toimivan järjestelmän, jonka ilmentyminen lisääntyy aivovamman seurauksena. Tästä voidaan päätellä kyseisen järjestelmän komponenttien osallistuvan aivovamman jälkeiseen kudoksen muokkautumiseen.

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin aivovamman vaikutusta uPAR- ja PDGFRβ-proteiinien ilmentymiseen ja tehtäviin jyrsijän aivoissa. Lisäksi tutkittiin uPA/uPAR-järjestelmän geenivirheiden roolia ja yhteyttä kohonneeseen epileptiseen kohtausherkkyyteen.

Tulokset osoittavat, että uPA/uPAR-järjestelmän geenivirheet lisäävät epileptisten kohtausten riskiä. Kohtausherkkyyden syy jäi kuitenkin avoimeksi, sillä hermosoluja ympäröivät ja niiden aktiivisuutta säätelevät verkkomaiset rakenteet ilmentyivät järjestelmän osalta geenimuunnelluilla hiirillä samankaltaisina kuin muuntelemattomilla. Aivovamman seurauksena PDGFRβ-proteiinia ilmentävien solujen, kuten perisyyttien ja gliasolujen, huomattiin kerääntyvän aivokudokseen vamman alueelle niin rotilla kuin muuntelemattomilla ja geenimuunnelluilla hiirillä, mistä voidaan päätellä, että solujen liikkuminen vammautuneelle alueelle ei ole yksinomaan uPAR-riippuvaista. Samankaltainen solujen kerääntyminen vamman alueelle nähtiin myös epileptisen sarjakohtauksen jälkeen muuntelemattomilla hiirillä, mikä kertoo, että ilmiö ei riipu eläinmallista. Lisäksi aivovammaan liittyvät veriaivoesteen vauriot vastasivat toisiaan muuntelemattomilla ja geenimuunnelluilla hiirillä.

Filosofian maisteri Jenni Kyyriäisen väitöskirja The role of the platelet-derived growth factor receptor b and the urokinase-type plasminogen activator receptor in brain injury pathology (Verihiutale kasvutekijä b reseptorin ja urokinaasi-tyyppisen plasminogeeni aktivaattori reseptorin tehtävät aivovamman jälkeisessä patologiassa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Hana Kubová Tsekin tiedeakatemiasta Prahasta ja kustoksena toimii professori Asla Pitkänen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                       

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37789?encoding=UTF-8

Väitöskirja verkossa:

Kyyriäinen, Jenni. The role of the platelet-derived growth factor receptor and the urokinase-type plasminogen activator receptor in brain injury pathology