Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kuntosaliharjoittelua

MBBS, MSc Nzechukwu Michael Isiozor, väitös 17.12.2021: Sydänterveyden kokonaismittari huomioi seitsemän elintapa- ja riskitekijää

Terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tutkimuksessa selvitettiin Yhdysvaltojen sydänyhdistyksen AHA:n kehittämän sydänterveyden kokonaismittarin yhteyttä sydän- ja verisuonitautien ja kuolleisuuden vaaraan itäsuomalaisilla miehillä.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy, ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista johtuva terveydenhuollon kuormitus on edelleen suuri. Yhdysvaltojen sydänyhdistys (American Heart Association, AHA) on suositellut monitekijäistä lähestymistapaa sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn ja kehittänyt riskinarviointiin sydänterveyden kokonaismittarin. Life's Simple Seven (LS7) -mittari arvioi sydänterveyttä tupakoinnin, ruokavalion, liikunnan, painoindeksin, verenpaineen, veren paastosokerin ja kokonaiskolesterolin perusteella. Menetelmän soveltuvuutta riskinarviointiin pohjoiseurooppalaisessa väestössä ei ole aiemmin juuri tutkittu.

Mitkä ovat tutkimuksen keskeiset tulokset tai havainnot?

Korkeat sydänterveyden pisteet LS7-mittarilla olivat yhteydessä pienempään sydäntapahtumien riskiin ja pienempään kokonaiskuolleisuuteen keski-ikäisillä suomalaismiehillä. Kokonaiskuolleisuus samoin kuin sydäninfarktin, sydänperäisen kuoleman ja äkkikuoleman sekä aivoinfarktin vaara väheni lineaarisesti sydänterveyden pisteiden noustessa. Sydänterveyden kokonaismittari on käyttökelpoinen työkalu sydän- ja verisuonitautien ja aivohalvauksen vaaran arviointiin sekä terveellisempien elämäntapojen edistämiseen.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Liikunta, terveellinen ruokavalio, painonhallinta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen, verensokerin ja kokonaiskolesterolin hallinta ovat kaikki olennaisia sydän- ja aivoinfarktin, sydänperäisen kuoleman ja äkkikuoleman vaaran alentamisessa sekä kokonaiskuolleisuuden vähentämisessä. Tätä LS7-mittarin edustamaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa on syytä pitää esillä sen sijaan että keskityttäisiin vain yksittäisiin elämäntapa- tai riskitekijöihin.

Mitkä olivat keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Aineisto oli Kuopion alueelta kootusta sydän- ja verisuonisairauksien kohorttitutkimuksesta (KIHD), johon on osallistunut 2682 satunnaisesti valittua miestä. Miehet olivat 42–60-vuotiaita lähtötilanteessa vuosina 1984–1989. Sydänterveyden kokonaisarviointiin sisältyivät terveellisen ruokavalion pistemäärä, verenpaine, fyysinen aktiivisuus, painoindeksi, tupakointi, kokonaiskolesteroli ja veren paastosokeri.

MBBS, MSc Nzechukwu Michael Isiozorin väitöskirja Cardiovascular health metrics and risk of cardiovascular events and all-cause mortality among the Finnish populace (Sydän- ja verisuoniterveys, riskitekijät ja kuolleisuus itäsuomalaissa väestössä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Veikko Salomaa THL:stä ja kustoksena professori Jari A. Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen ja sitä voi seurata myös verkossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa

Väitöstilaisuus verkossa

Lisätietoja:

Nzechukwu Michael Isiozor, nzechukwu.isiozor (a) uef.fi