Matematiikka on siitä erityinen oppiaine, että siihen liittyvän motivaation ja oppimisen taustalla on usein myös vahvoja tunteita. Esimerkiksi matematiikka-ahdistuksen arvioidaan koskevan jopa noin joka kuudetta oppilasta.
Väitöskirjatutkija Hans Lehikoisen tutkimuksessa selvisi, että heikompi matematiikan osaaminen ennustaa suurempaa matematiikka-ahdistusta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että tytöt kokevat keskimäärin enemmän matematiikka-ahdistusta kuin pojat.
Lehikoinen tarkasteli tuoreessa tutkimuksessaan matematiikan minäpystyvyyden, koeahdistuksen sekä osaamisen välisiä suhteita kuudennen luokan aikana. Lisäksi hän selvitti, millainen rooli yhteisopettajuudella on tässä dynamiikassa. Yhteisopettajuudella tarkoitetaan kahden opettajan yhdessä toteuttamaa opetusta, jossa kaikki sen osa-alueet jaetaan opettajien kesken.
Yksi matematiikan motivaation ja osaamisen kannalta keskeisiä tekijöitä on oppilaan minäpystyvyys eli usko omaan kykyyn ratkaista tehtävä. Tässä tutkimuksessa minäpystyvyyden ja ahdistuksen välillä ei havaittu vastavuoroista yhteyttä. Osaamisen ja minäpystyvyyden välillä sen sijaan havaittiin vastavuoroinen suhde: mitä paremmin oppilas oli aiemmin osannut matematiikkaa, sitä korkeampi hänen minäpystyvyytensä oli.
– Merkittävää on, että riippumatta aiemmasta osaamisesta, korkea minäpystyvyys ennusti keskimäärin parempaa osaamista, Lehikoinen kuvailee.
Vaikka yhteisopettajuuteen liitetään useita mekanismeja, joiden kautta se voi tukea oppilaiden motivaatiota ja osaamista, tässä tutkimuksessa ei havaittu eroja tarkastelluissa muuttujissa yksin opettavien luokkiin verrattuna.
Minäpystyvyyden tukeminen voi parantaa osaamista
Etenkin osaamisen ja minäpystyvyyden vastavuoroinen suhde korostaa minäpystyvyyden keskeistä merkitystä oppimisen kannalta. Jos oppilaiden minäpystyvyyttä onnistutaan tukemaan, heidän osaamisensa matematiikassa voi parantua, mikä puolestaan vahvistaa myöhempää minäpystyvyyttä.
Matematiikka-ahdistuksen ehkäisyyn ja vähentämiseen kuitenkin tarvitaan muunlaisia keinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi suorat tukikeinot ja interventiot sekä osaamisen tukeminen etenkin matematiikkaa heikommin osaavilla oppilailla.
– Opettajien olisi hyvä myös pyrkiä vähentämään koetilanneahdistusta esimerkiksi tekemällä koetilanteista vähemmän stressaavia.
Lisäksi on tärkeää huomioida kokeisiin liittyvän matematiikka-ahdistuksen sukupuolittuneet piirteet.
– Yhteisopettajuus voi tarjota yhden väylän edellä mainittujen tekijöiden tukemiseen, mutta tulosten perusteella sen hyödyntäminen edellyttää lisätoimia ja kohdennettuja pedagogisia ratkaisuja.
Perusopetuksen oppimisen tuen muutoksen astuttua tänä syksynä voimaan on odotettavissa, että yhteisopettajuus tulee lisääntymään.
– Senkin vuoksi on tärkeää tarkastella miten yhteisopettajuus voisi tukea paremmin oppilaiden motivaatiota.
Artikkelin tiedot:
Lehikoinen, H., Tuominen, H., Väisänen, P., Niemivirta, M., & Viljaranta, J. (2025). Longitudinal relations between mathematics self-efficacy, test anxiety, and performance in co- and solo-taught classrooms. Scandinavian Journal of Educational Research, 1–18. https://doi.org/10.1080/00313831.2025.2558722
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Hans Lehikoinen, [email protected]
Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi (MoLeWe UEF) -tutkimusryhmä: https://uefconnect.uef.fi/motivaatio-oppiminen-ja-hyvinvointi-molewe-uef/
