Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Nukkuvan henkilön jalat pilkistävät peiton alta

Masentuneilla potilailla usein levottomat jalat

Levottomien jalkojen oireisiin liittyy masentuneilla tulehdusmerkkiaine TNF-alfan kohonneita pitoisuuksia, osoitti lääketieteen lisensiaatti Piritta Auvisen väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan peräti puolella masentuneista oli levottomien jalkojen oireita.

Masennukseen sairastuu joka viides suomalainen. Perusterveydenhuollon masentuneilla potilailla esiintyy usein levottomien jalkojen oireita. Niitä ovat alaraajojen epämiellyttävät tuntemukset levossa, jotka helpottuvat liikuttelemalla raajaa. Oireet voidaan kokea hyvinkin häiritsevinä tai jopa kivuliaina.

Seurantatutkimuksessa todettiin masennusoireiden vaikeutumisen altistavan potilaita levottomien jalkojen oireille. Liikunnalla on todettu monia positiivisia vaikutuksia terveyteen, ja tässäkin tutkimuksessa liikunta suojasi verrokkihenkilöitä levottomien jalkojen oireilta. Masennuksen ja levottomien jalkojen yhdistävää tekijää ei vielä tunneta tarkasti, mutta molempiin liittyy laaja-alaisia tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja. Levottomien jalkojen oireet lisäsivät kivun tuntemuksen voimakkuutta sekä masentuneilla että verrokkihenkilöillä.

Levottomien jalkojen oireet eivät tutkimuksen mukaan riippuneet masennuksen alatyypistä, vaan ne olivat yhtä tavallisia melankolisesta ja ei-melankolisesta masennuksesta kärsivillä. Tutkimuksessa todettiin tulehdusmerkkiaine tuumorinekroositekijä alfan kohonneen pitoisuuden liittyvän levottomien jalkojen oireisiin masentuneilla potilailla. Toinenkin tulehdusmerkkiaine, C-reaktiivinen proteiini (CRP), oli koholla masentuneilla potilailla, mutta ei liittynyt levottomien jalkojen oireisiin.

– Väitöskirjan tulosten pohjalta voidaan lähteä jatkossa selvittämään masennuksen ja levottomat jalat -oireiden syy-seuraussuhdetta entistä tarkemmin. Kuitenkin masennukseen ja levottomiin jalkoihin on jo tänä päivänä erinomaista hoitoa tarjolla, joten potilaiden kannattaa hakeutua hoidon piiriin matalalla kynnyksellä, väitöskirjatutkija ja erikoistuva lääkäri Piritta Auvinen toteaa.

Väitöskirjan aineistona käytettiin Finnish Depression and Metabolic Syndrome in Adults -tutkimusta. Tutkimus toteutettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2008–2009 ja seuranta vuosina 2015–2016. Tutkimukseen osallistui 706 potilasta sekä 426 verrokkihenkilöä.

Lääketieteen lisensiaatti Piritta Auvisen väitöskirja Restless legs symptoms in primary health care patients with depression (Levottomat jalat -oireet perusterveydenhuollon masentuneilla potilailla) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa perjantaina 11.6.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus verkossa

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa