Harva rikollinen on mieleltään terve
Psykoosisairaita päätyy Suomessa sairaalan sijaan vankilaan ja rikosten uusintakierteeseen, koska mielentilatutkimuksista säästetään, sanoo oikeuspsykiatrian professori Markku Lähteenvuo.
Lähteenvuo nimitettiin keväällä Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian professoriksi Niuvanniemen sairaalaan Kuopioon.
Niuvaniemen sairaala on valtion mielisairaala, jonka tehtäviin kuuluvat mielentilatutkimukset sekä oikeuspsykiatrisen erityistason sairaanhoito. Potilaina on rikoksen tehneitä, syyntakeettomiksi todettuja henkilöitä. Lisäksi sairaalaan lähetetään hyvinvointialueilta erityisen vaikeahoitoisia ja vaarallisia potilaita. Se myös vastaa yliopiston oikeuspsykiatrian tutkimuksesta ja koulutuksesta.
– Potilaillamme on psykoosisairauksia, joissa todellisuudentaju häiriintyy, kuten skitsofrenia. Monilla on lisäksi persoonallisuushäiriöitä ja päihdeongelmia. Kun nämä kaikki osuvat samalle henkilölle, alkaa yleensä tapahtua ikäviä asioita.
Lähteenvuo tähdentää, ettei psykoosisairaus sinänsä tee ihmisestä vaarallista. – Elinikäistä hoitoa se vaatii, mutta hoito on vaikuttavaa. Meiltä kotiutuvien rikoksenuusimisriski on kymmenen prosentin luokkaa – huomattavasti pienempi kuin vankilasta kotiutuvilla.
– Jos potilas uusii rikoksen, yleensä hän on jättänyt lääkityksen ja alkanut käyttää päihteitä. Monessa maassa laki mahdollistaa velvoitteisen avohoidon, jossa potilas velvoitetaan päihteettömyyteen ja käymään säännöllisesti lääkepiikillä. Suomeen lakimuutosta ei ole saatu ja sairaalahoidot venyvät, kun ei voida varmistaa pärjäämistä kotiutumisen jälkeen.
Psykopatiakaan ei ole oma valinta
Psykiatrisen hoidon leikkaukset heijastuvat Niuvanniemeen siten, että jo puolet potilaista tulee hyvinvointialueilta. – Näin ollen oikeuspsykiatrian ydintyö jää vähemmälle.
– Lisäksi yhä useampi psykoosisairas päätyy tarvitsemansa hoidon sijaan vankilaan. Kalliita mielentilatutkimuksia määrätään entistä vähemmän, joten sairautta ei tunnisteta ajoissa.
Vangeilla vielä yleisempiä ovat persoonallisuushäiriöt, jopa neljäsosalla on psykopatian piirteitä ja päihdeongelma 80 prosentilla. – Psykopaatit syyllistyvät yleensä pian vapauduttuaan uusiin rikoksiin. Oikeuspsykiatrisessa hoidossa lääkärit voisivat päättää, ettei vaarallista potilasta kotiuteta, mutta Suomessa hoitoon ei voi määrätä pelkän psykopatian perusteella. Sitä ei pidetä eettisenä, kun ei vaikuttavaa hoitoa ole.
– Toisaalta jos ihminen ei kerta kaikkiaan noudata yhteiskunnan sääntöjä ja on vaaraksi muille, voi pohtia, pitäisikö uusintarikoksista sitten seurata dramaattisesti pitemmät tuomiot.
Lähteenvuo kärjistää, että psykoosisairas ei tee tahallaan pahaa, mutta psykopaatti tekee. – Toisaalta psykopatiankin piirteet ovat vahvasti periytyviä ja kehittyvät todennäköisemmin nuoruudessaan kaltoinkohtelua kokeneille. Eivät he ole itse valinneet olla psykopaatteja.
Mielenterveyden häiriöt näkyvät aivosoluissa
Lähteenvuo on tutkinut skitsofrenian ja psykopatian neurobiologista taustaa kantasoluteknologian avulla. Psykopaateilta löytyy muun muassa opioidijärjestelmän häiriöitä, joita voisi ehkä lääkitä. Skitsofreniassa on nähty erilaisia aivotoiminnan häiriöitä tautityypistä ja sukupuolesta riippuen.
– Kansallisessa SUPER-hankkeessa kerätty lähes 10 000 potilaan aineisto voi jatkossa valottaa merkittävästi psykoosisairauksien genetiikkaa ja mekanismeja.
Psykoosisairaudet ovat Lähteenvuon mukaan verrattavissa muistisairauksiin, sillä molemmissa ensimmäiset aivomuutokset tapahtuvat jo kauan ennen sairauden puhkeamista, hoito auttaa oireisiin muttei paranna ja taudinkulku on yksilöllinen. Taudin edetessä joudutaan arvioimaan, pystyykö potilas päättämään omista asioistaan. – Neurologian ja vanhusoikeuden tutkijoiden kanssa meillä onkin tavoitteena löytää biologisia mittareita oikeistoimikelpoisuuden arviointiin.
Mielenterveyden häiriöiden lääkehoitojen vaikuttavuutta tutkitaan Kuopiossa rekisteritietojen avulla. – Jatkossa yhdistämme niihin geenitiedon ja biologiset markkerit. Tavoitteena olisi pystyä yksilöllisemmin ennustamaan taudinkulkua ja sopivinta lääkitystä.
Rekisteritutkimus avaa yllättäviäkin yhteyksiä: hiljattain havaittiin lihavuuteen ja diabetekseen käytettyjen GLP-1-lääkkeiden voivan auttaa myös masennukseen, ahdistukseen ja alkoholismiin.
– Yhtenä uutena avauksena on psykoosisairaiden kuntoutus virtuaalitodellisuudessa esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin. Mahdollisesti jopa ääniharhojen hallitsevuutta voisi vähentää antamalla niille virtuaalinen hahmo, jonka kanssa potilas voi terapeutin tuella vuorovaikuttaa.
Lähteenvuo aloitti tutkijanuransa sydämen geeniterapian parissa ja ehti väitelläkin aiheesta, kunnes pysähtyi pohtimaan uransa suuntaa. – Ihmismielen mysteerien ratkominen kiinnosti lopulta eniten, ja tässä työssä kohtaa niiden moninaisuuden ja rankimmatkin puolet.
– Yhteiskuntana meidän pitäisi mielestäni pitkäjänteisemmin panostaa mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn. Lapsiperheiden tukemisella, nuorisotyöllä ja päihdetyöllä voidaan päästä puuttumaan sairastumisen ja rikollisuuden riskitekijöihin jo ennen pysyvämpiä persoonallisuuden muutoksia.
Markku Lähteenvuo
Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian professori 1.4.2026–
- LL, Itä-Suomen yliopisto, 2013
- LT, Itä-Suomen yliopisto, 2013
- Päihdelääketieteen erityispätevyys, 2018
- Yleislääketieteen erityiskoulutus, 2018
- Oikeuspsykiatrian erl 2019
- Oikeuspsykiatrian dosentti, Itä-Suomen yliopisto 2022
Tärkeimmät tehtävät
- Ma. tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, 2025–3/2026
- Oa. tutkija, Niuvanniemen sairaala, 2024–
- Psykiatri, Terveystalo, 2024–
- Psykiatrian erikoislääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue, 2023
- Oa. oikeuspsykiatrian ylilääkäri, Niuvanniemen sairaala, 2023–2024
- Oikeuspsykiatrian ylilääkäri, Niuvanniemen sairaala, 2021–2023
- Oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, Niuvanniemen sairaala, 2018–2020
- Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja, Päihdepalvelusäätiö, 2017–2018
- Vieraileva tutkija, Harvardin yliopisto, 2009–2011
- Osakas ja hallituksen jäsen, Genomi Solutions, 2008–
