Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Kuvitellaan henkilö, joka on juuri muuttanut Suomeen Intiasta tai Pietarista ja joka on saapuessaan terve. Ajan myötä hänen terveyteensä vaikuttavat uusi ympäristö, erilainen ruokavalio, pitkät talvet, liikunnan puute, kielitaito, geneettiset tekijät sekä terveydenhuoltojärjestelmä, joka on suunniteltu ensisijaisesti alkuperäisväestölle. Vähitellen esimerkiksi diabeteksen tai sydänsairauksien riski kasvaa suuremmaksi kuin syntyperäisillä suomalaisilla. Tällainen tarina ei ole harvinainen. Diabeteksen, verenpainetaudin ja sydänsairauksien kaltaiset kansantaudit ovat Euroopassa yleisempiä maahanmuuttajien kuin alkuperäisväestön keskuudessa. Perusterveydenhuollolla on tärkeä rooli sairauksien ehkäisyssä ja terveellisten elämäntapojen tukemisessa. Maahanmuuttajat käyttävät kuitenkin kohdemaissa perusterveydenhuollon palveluja harvemmin kuin muu väestö. Lisäksi terveysneuvonta toimii parhaiten, kun se on helposti saatavilla ja sovitettavissa arkeen, kulttuurisesti sopivaa ja luotettavaksi koettua. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää maahanmuuttajien ja sairaanhoitajien kokemuksia elintapaneuvonnasta sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat terveellisten elintapojen noudattamiseen maahanmuuton jälkeen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ei tasa-arvoa ilman tasapuolisuutta! Sairaanhoitajat kertoivat antavansa kaikille asiakkaille samanlaista terveysneuvontaa, mutta monilla maahanmuuttajilla oli terveellisistä elämäntavoista vain hajanaista tietoa ja joskus epäluotettavista lähteistä. Lisäksi monet eivät olleet koskaan saaneet elintapaneuvontaa julkiselta terveydenhuollolta.
Sekä maahanmuuttajat että sairaanhoitajat mainitsivat samankaltaisia terveysneuvonnan haasteita, kuten rajallinen suomen kielen taito, omakielisen materiaalien puute, puutteellinen tieto saatavilla olevista palveluista sekä kulttuuriset tekijät, jotka vaikuttavat ruokailuun, liikuntaan ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön.
Molemmat ryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että perheen, ystävien, vertaisryhmien ja yhteisöjen tuki sekä terveyden edistämisen palvelujen parempi saatavuus ja saavutettavuus ovat tekijöitä, jotka tukevat terveellisempiä elintapoja maahanmuuton jälkeen.
Sairaanhoitajat arvioivat, että heillä oli vahvat valmiudet työskennellä integroiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta vain kohtalaisesti kulttuurienvälistä osaamista. Sairaanhoitajat tarvitsevatkin enemmän lisää kulttuurien kohtaamiseen liittyvää koulutusta työpaikalla ja opinnoissa saadakseen varmuutta työskennellä eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden kanssa.
Nämä tulokset korostavat tarvetta kulttuurisesti ja kielellisesti räätälöidyille terveyden edistämisen palveluille, joilla tuetaan tasapuolisempaa, saavutettavampaa ja tehokkaampaa perusterveydenhuoltoa maahanmuuttajaväestölle Suomessa.
Suomen terveydenhuolto on suunniteltu ensisijaisesti suomalaiselle väestölle. Terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn palveluissa on huomioitava tasa-arvoisesti kaikki asiakkaat, ja erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuviin ja riskiryhmiin, kuten maahanmuuttajiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä
Terveyden edistämisen palvelujen tuominen tasapuolisemmin maahanmuuttajien Suomen terveydenhuollossa edellyttää, ettei lähtökohtana pidetä kaikille samaa mallia. Terveyden edistämispalveluja ja ennaltaehkäisyohjelmia tulisi kehittää yhteistyössä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa ja niitä kuullen. Omakieliset, helppotajuiset ja kulttuurisesti sopivat terveysneuvonnan materiaalit, sairaanhoitajien kulttuurisen koulutuksen lisääminen ja yhteisöpohjaiset tukihankkeet voivat tukea terveydestä huolehtimista ajoissa, ennen sairauden puhkeamista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus koostui kolmesta tutkimuksesta, joissa käytettiin kahta erilaista tutkimusmenetelmää. Osallistujina olivat aasialaiset ja venäläiset maahanmuuttajat sekä suomalaiset sairaanhoitajat.
Kahdessa ensimmäisessä, laadullisessa tutkimuksessa järjestettiin kahdeksan ryhmähaastattelua, joihin osallistui 46 Aasiasta ja Venäjältä tullutta maahanmuuttajaa, sekä neljä ryhmähaastattelua, joihin osallistui 23 perusterveydenhuollon sairaanhoitajaa. Osallistujat kertoivat avoimesti kokemuksistaan terveysneuvonnan palveluista sekä siitä, mikä helpottaa tai vaikeuttaa maahanmuuttajien terveellistä elämää Suomeen muuttamisen jälkeen.
Kolmas tutkimus oli valtakunnallinen kyselytutkimus suomalaisille sairaanhoitajille ja siihen vastasi 1 232 henkilöä. Kyselyssä tiedusteltiin heidän osaamistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mukaan lukien kulttuurinen osaaminen eri väestöryhmien parissa työskentelyssä.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kahden hankkeen kanssa: Stop Diabetes -hankkeen kanssa, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Itä-Suomen yliopisto toteuttivat yhdessä, sekä THL:n Competent Workforce for the Future -hankkeen kanssa. Haastattelut järjestettiin useissa kaupungeissa ympäri Suomea ja ne toteutettiin useilla kielillä (englanti, persia, venäjä, suomi).
MSc, RN Maliheh Nekouei Marvi Langarin väitöskirja Health promotion practice for preventing noncommunicable diseases among immigrants in Finnish primary healthcare: ”One size does not fit all” (Terveyden edistämisen käytännöt tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi maahanmuuttajien keskuudessa suomalaisessa perusterveydenhuollossa: "Yksi muotti ei sovi kaikille") tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tarja Kinnunen Tampereen yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
MSc, RN Maliheh Nekouei Marvi Langari, [email protected]
