Luonnonmaantieteilijä liikennevirtojen äärellä

Suomalaiset liikennevirrat ovat tulleet tutuiksi Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa tietoanalyytikkona työskentelevälle Tiia Tarsalle. Hän tekee työkseen valtakunnallista liikenneanalyysia ja kokoaa liikenneturvallisuustietoja poliisin tarpeisiin.

– Tehtäviini kuuluu muun muassa erilaisten raporttien laadinta liikennevalvonnasta ja -onnettomuuksista sekä tietopalvelu poliisin tarpeisiin. Poliisille tulee monesti kyselyjä liittyen esimerkiksi liikenteen tehovalvontajaksojen tuloksiin, joiden koostaminen on myös osa työtäni.

Maantiedettä opiskelut Tarsa viihtyy nykyisessä työssään, jossa hän pääsee liikenneraporttien lisäksi kehittämään ja ylläpitämään työssä käytettäviä tietojärjestelmiä.

Ei ole täysin sattumaa, että maantieteilijä analysoi suomalaista liikennettä. Tarsa opiskeli sivuaineinaan geoinformatiikkaa ja tilastotiedettä, joiden oppeja hän nyt hyödyntää.

– Olen aina ollut kiinnostunut matematiikasta, mikä innosti opiskelemaan tilastotiedettä. Halusin myös oppia tuottamaan karttoja, joiden avulla voi visualisoida paikkatietoa. Tähän sain oppia geoinformatiikasta.

Maantiede tarjoaa Tarsan mukaan hyvän pohjan useisiin työtehtäviin, ja sivuainevalinnoilla voi vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin paljon.

– Kannattaa rohkeasti valita myös työläämpiä sivuaineita, koska niistä on usein enemmän hyötyä esimerkiksi työllistymisessä, Tarsa kannustaa.

Tarsa on koulutukseltaan luonnonmaantieteilijä. Gradussaan hän tutki Pohjois-Lapissa sijaitsevan Pulmankijoen jäänalaisia virtausominaisuuksia. Paikkatietoyhdistys ProGISin palkitsema gradu jalostui Earth Surface Processes and Landforms -tiedelehdessä julkaistuksi artikkeliksi.

– Ohjaajani Eliisa Lotsari innosti tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen. Tulevaisuuden kannalta projekti oli hyödyllinen, ja pystyin työnhaussa perustelemaan sen avulla muun muassa kirjallista osaamista sekä yhteistyötaitoja.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kaksiulotteista hydrodynaamista mallia. Tähän saakka jokien talviaikaisia virtausolosuhteita ja sedimentin kulkeutumista on tutkittu pääasiassa laboratorio-olosuhteissa.

Tutkimus osoitti, että jääajan merkitys jokiuomien kehitykseen on suuri. Jokien kuljettaman kiintoaineksen alueellinen vaihtelu sekä erot kasautumis- ja eroosiokohdissa lisääntyivät jäättömään aikaan verrattuna.

Tutkimustyössä ja nykyisessä työssään Tarsa pystyy hyödyntämään samankaltaisia menetelmiä.

– Tutkimusartikkelia sai kuitenkin pohtia ja kirjoittaa rauhassa. Tietoanalyytikkona erilaisiin tietopalvelupyyntöihin voi joutua reagoimaan jopa puolessa tunnissa.

Tarsa on nykyisestä työstään innostunut, mutta ovi jatko-opintoihin on raollaan. – Ehkä artikkelista toipuessa menee muutama vuosi, hän naurahtaa.

Julkaistu Saima-lehdessä 2/2019