Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Tekstitarroja lasiseinässä.

LL Teemu Kiljander, väitös 19.12.2025: Veren virtausolosuhteiden kuvantaminen valottaa kaksiliuskaiseen aorttaläppään liittyvää aortan repeämän riskiä

Sisätautien ja kardiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Nousevan aortan dissekaatio on äkillinen hätätilanne, johon liittyy hoidettunakin merkittävä kuolleisuus. Dissekaatiota lähestulkoon aina edeltää aortan laajentuminen. Potilaita, joiden nouseva aortta on todettu laajentuneeksi, tulee seurata terveydenhuollossa läpi elämän. Seurannan ensisijainen tarkoitus on ennaltaehkäisevän aorttakirugian oikea ajoitus. Osalla potilaista dissekaatio kuitenkin tapahtuu, ennen kuin nykyiset leikkauskriteerit täyttyvät.

Kaksiliuskainen aorttaläppä on yleisin synnynnäinen sydänvika, sen ilmaantuvuus väestössä on noin 1–2 %. Näillä potilailla aortan laajentumisen ja repeämän riski on muuta väestöä suurempi.

Tässä tutkimuksessa selviteltiin virtausolosuhteita kaksiliuskaisen aorttaläpän omaavien potilaiden nousevassa aortassa. Potilaiden kuvantamiseen käytettiin uudentyyppistä neliulotteista eli 4D-virtausmagneettikuvausta. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus oli pyrkiä selvittämään aortan repeämän riskitekijöitä uudesta lähestymiskulmasta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Ensimmäisessä osatyössä verrattiin 4D-virtausmagneettikuvausta vakiintuneessa käytössä olevaan kaksiulotteiseen faasikontrastimagneettikuvaukseen. Keskeisenä löydöksenä todettiin, että virtausnopeuden suhteen 4D-virtausmagneettikuvaus antoi hitaamman virtauksen alueilla luotettavampia tuloksia. Nopeamman virtauksen alueella, kuten kaksiliuskaisten läppäpotilaiden aortan tyvellä, menetelmä menetti tämän edun.

Paikallista aortan ahtaumaa eli koarktaatiota pidetään dissekaatioriskiä lisäävänä tekijänä. Toisessa osatyössä tutkittiin potilaita, joilta on aiemmin korjattu aortan koarktaatio ja verrattiin tuloksia potilasryhmään, jolla koarktaatiota ei ole ollut. Tutkimuksessa voitiin todeta, että näiden potilasryhmien virtausolosuhteet nousevassa aortassa eivät merkittävästi eroa toisistaan.

Kasvanut nousevan aortan pituusmitta on yhdistetty kohonneeseen dissekaatioriskiin. Kolmannessa osatyössä tutkittiin aortan pituusmitan ja eri virtausparametrien korrelaatiota. Todettiin, että pitkittäinen leikkausjännitys korreloi negatiivisesti aortan pituusmitan kanssa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Tutkimus on osa professori Marja Hedmanin vetämää DilAo -projektia, jossa pyritään selvittämään aortan laajentumista ja repeämistä ennustavia tekijöitä. Kaksiliuskaista aorttaläppää sairastavat potilaat rekrytoin tutkimukseen Keski-Suomen alueelta ja 4D-virtausmagneettikuvaustutkimukset toteutettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Lääketieteen lisensiaatti Teemu Kiljanderin väitöskirja Bicuspid aortic valve and associated risk factors for acute aortic events, a four-dimensional flow magnetic resonance imaging study tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja Hedman Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus 

Väitöskirja 

Lisätietoja:

LL Teemu Kiljander, [email protected]