Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Yskä on maailmanlaajuisesti yleisin lääkärissä käynnin syy. Yskän käsikauppalääkkeitä käytetään runsaasti myös Suomessa, vaikka näyttö niiden tehosta on heikkoa ja virustautiin liittyvä yskä paranee itsestään.
Krooninen yskä tarkoittaa ainakin 8 viikkoa kestänyttä yskää. Sen taustalta löytyy usein hoitoa vaativa syy. Kroonisesta yskästä kärsii 5–10 prosenttia aikuisista. Joskus elämänlaatua heikentävä, hallitsematon yskä jatkuu vuosien ajan hoidosta huolimatta. Yskä kuormittaa siis monin tavoin sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Vaikka krooninen yskä yleistyy iän myötä, sen riskitekijöitä on tutkittu nimenomaan iäkkäiden keskuudessa vähän. Tieto on niukkaa myös toistuvasta yskästä, joka ilmenee kroonisesta yskästä poiketen useina erillisinä yskäjaksoina.
Tämä tutkimus käsitteli yskän esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja toistuvuutta suomalaisessa iäkkäässä yleisväestössä. Lisäksi selvitettiin yskään liittyen lääkärikäyntien määrät ja runsasta lääkäripalveluiden käyttöä ennustavat tekijät.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kroonisesta yskästä kärsi 10 prosenttia vastaajista. Aiempia tutkimustuloksia tukien kroonisen yskän riskitekijöitä olivat astma, pitkäaikainen nuha ja refluksitauti, sekä lisäksi iän myötä yleistyvät sairaudet: keuhkoputkien laajentumat (bronkiektasia), keuhkoahtaumatauti ja uniapnea. Kroonisen yskän sukurasite, koiran omistaminen, monioireisuus ja korkea ikä nostivat myös kroonisen yskän riskiä.
Toistuvaan yskään liittyi pääosin samoja riskitekijöitä kuin jatkuvaan krooniseen yskään. Toistuvaan yskään liittyi vähintään yhtä usein masennusoireita, elämänlaadun alenemaa ja lääkärikäyntejä kuin jatkuvaan krooniseen yskään.
Kroonisesta yskästä kärsivistä 60 prosenttia ei ollut käynyt lääkärissä yskänsä vuoksi, vaikka valtaosa heistä oli yskinyt vähintään vuoden. Toisaalta 7 prosenttia yskivistä oli tehnyt yli puolet kaikista yskään liittyvistä lääkärikäynneistä vuoden aikana. Toistuvia yskään liittyviä lääkärikäyntejä ennustivat limaiset yskän taustasairaudet, astma ja bronkiektasia, sekä elämänlaadun alenema.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Iäkkäiden krooninen yskä voi vaatia useampien riskitekijöiden huomiointia nuorempiin aikuisiin verrattuna. Tämän tutkimuksen perusteella toistuva yskä vaikuttaa hyödylliseltä huomioida potilastyössä. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, sillä kliinisesti merkitsevälle toistuvalle yskälle ei toistaiseksi ole vakiintunutta määritelmää. Siten hoitosuosituksetkaan eivät toistaiseksi ohjeista toistuvan yskän arvioinnista tai hoidosta juuri mitään.
Vähäinen lääkäriin hakeutuminen kroonisen yskän vuoksi viittaa siihen, että yskän taustasairauksia on voinut jäädä iäkkäiden keskuudessa toteamatta. Samalla harvinaisten mutta vakavien sairauksien, kuten keuhkosyövän, toteaminen voi viivästyä. Siten väestön tietoisuutta kroonisen yskän syistä ja arvioon hakeutumisesta tulisi lisätä. Koska elämänlaadun alenema on keskeinen toistuvien lääkärikäyntien riskitekijä, perusterveydenhuollon käyttöön tarvitaan helppokäyttöinen ja luotettava yskään liittyvä elämänlaatumittari.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä Eläkeliiton jäsenten keskuudessa keväällä 2021. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat 86 kysymykseen liittyen sosiaaliseen taustaan, elintapoihin, terveydentilaan ja yskään. Epidemiologisiin tutkimuksiin suositeltuja oirekyselyitä käytettiin määrittämään tärkeitä kroonisen yskän taustasairauksia, joita ovat astma, pitkäaikainen nuha, refluksitauti ja uniapnea. Yskään liittyvää elämänlaatua kartoitettiin validoidulla Leicester-kyselyllä.
Tutkimus on osa keuhkosairauksien professori Heikki Koskelan johtamaa ”Pitkittynyt yskä”-tutkimuskokonaisuutta, jossa on selvitetty samalla kyselykaavakkeella yskän epidemiologiaa Kuopion ja Jyväskylän kaupunkien työntekijöiden keskuudessa vuonna 2017. Aiempi tutkimus keskittyi työikäiseen väestöön, ja tämä eläkeikäisten tutkimus täydentää tietoa aikuisten yskän epidemiologiasta Suomessa.
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Kaulamon väitöskirja Cough in Finnish elderly: Prevalence, risk factors, recurrence and healthcare use (Suomalaisten iäkkäiden yskä: Esiintyvyys, riskitekijät, toistuvuus ja terveyspalvelujen käyttö) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tuula Vasankari Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Koskela Itä-Suomen yliopistosta.
