Neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Normaalipaineisen hydrokefalian eli NPH-taudin syntymekanismi on edelleen epäselvä. Joissain tapauksissa tautia esiintyy suvuttain, mutta sen geneettisestä taustasta tiedetään toistaiseksi vähän. Väitöstutkimuksessani tutkittiin NPH-taudin genetiikkaa genominlaajuisen assosiaatiotutkimuksen avulla sekä tarkasteltiin eroja terveiden ja NPH-tautiin sairastuneiden sukulaisten välillä.
Normaalipaineisen hydrokefalian kuvasi ensimmäisen kerran 1960-luvulla neurokirurgi Salomón Hakim aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöön liittyvänä oireyhtymänä, johon liittyivät kävely- ja muistivaikeudet sekä virtsankarkailu. Huolimatta laajentuneista aivokammioista, aivo-selkäydinnesteen paine pysyi normaalina, mistä oireyhtymä sai nimensä. NPH-tauti kehittyy pääasiassa 60 ikävuoden jälkeen, ja länsimaisissa väestötutkimuksissa jopa viidellä prosentilla yli 80-vuotiaista on siihen viittaavia muutoksia. Hoitona on neurokirurginen sunttileikkaus, jossa ylimääräinen aivo-selkäydinneste johdetaan pois aivoista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Genominlaajuinen assosiaatiotutkimus tunnisti kuusi eri geenialuetta, joilla oli merkittävä yhteys NPH-tautiin. Osa näistä on aiemmin yhdistetty NPH:n kannalta merkittäviin aivoalueiden rakenteisiin, kuten veri-aivoesteen ja veri-likvoresteen toimintaan sekä aivojen sivukammioiden kokoon. Kyseessä oleva genominlaajuinen tutkimus on ensimmäinen laatuaan maailmassa NPH-taudin kohdalla ja sen tulokset tarjoavat merkittävästi uutta tietoa taudin geneettisistä tekijöistä.
Väitöstutkimuksessa arvioitiin myös aiemmin NPH-taudin riskiin liitettyjen CWH43-geenivarianttien esiintyvyyttä pohjoismaisessa potilaskohortissa. Tulokset osoittivat kuitenkin, että nämä variantit eivät lisänneet NPH-taudin riskiä suomalaisessa väestössä.
Ensimmäisessä usean NPH-suvun kattavassa vertailussa havaittiin sydän- ja verisuonisairauksien, erityisesti diabeteksen, olevan yleisempiä niillä suvun jäsenillä, jotka ovat sairastuneet NPH-tautiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Genominlaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa tunnistetut uudet geenialueet tarjoavat biologisesti luontevan lähtökohdan jatkotutkimukselle, jonka tavoitteena on selvittää näiden geneettisten tekijöiden vaikutuksia NPH-taudin yhä epäselviin syntymekanismeihin. Väitöskirjatutkimuksessa käytetyt menetelmät osoittavat, että NPH-sukujen tunnistaminen voi tarjota lähtökohdan kartoittaa geneettisten tekijöiden vaikutusta taudin ilmiasuun. Sairastuneiden ja heidän terveiden sukulaistensa vertailu osoitti eroavaisuuksia sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyydessä, mikä viittaa siihen, että NPH-taudin kehittymisen riskiä saattaisi olla mahdollista vähentää elintapojen ja ympäristötekijöiden avulla geneettisestä alttiudesta huolimatta, ja tukee ajatusta taudin monitekijäisyydestä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimus toteutettiin NPH and Early AD -tutkimusryhmässä. Genominlaajuinen assosiaatiotutkimus perustui suomalaiseen FinnGen-aineistoon, joka sisältää suomalaisten genomitietoa yhdistettynä terveysrekisteritietoihin. Genomin kattava assosiaatiotutkimusaineisto käsitti 1 522 NPH-potilasta ja noin 450 000 verrokkihenkilöä, ja tulosten replikaatioon hyödynnettiin brittiläistä UK Biobank -aineistoa. Lisäksi väitöstutkimuksessa käytettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kansallista NPH-rekisteriä sekä tutkimusyhteistyön kautta norjalaista potilaskohorttia.
Lääketieteen lisensiaatti Joel Räsäsen väitöskirja Genome-Wide Association Study of Normal Pressure Hydrocephalus: Insights into the Genetic and Familial Background of the Clinical Syndrome (Genominlaajuinen assosiaatiotutkimus normaalipaineisessa hydrokefaliassa: Näkökulmia kliinisen oireyhtymän geneettiseen ja familiaaliseen taustaan) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Neill R. Graff-Radford Mayo-klinikalta ja kustoksena professori Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
