Kliinisen mikrobiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Escherichia coli on tavallisin virtsatieinfektioita ja vakavia yleisinfektioita aiheuttava bakteeri, ja sen yleistyvä mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa merkittävää maailmanlaajuista tautitaakkaa. E. colin resistenssi hoidon kannalta tärkeille antibiooteille, 1.–3. polven kefalosporiineille, aiheutuu useimmiten sen tuottamista laajakirjoisista beetalaktamaaseista (ESBL), jotka hajottavat näitä antibiootteja. Tämä vaikeuttaa etenkin vakavien E. coli -infektioiden antibioottihoitoa.
Tehokkaan tartunnantorjunnan ja infektioiden hoidon kannalta on tärkeää tietää, millä tavalla ESBL-E. coli -infektiot ilmenevät eri väestöryhmissä ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin liittyvään kuolleisuuteen. Tämä väitöstutkimus selvitti ESBL-E. colin ilmaantuvuuden muutoksia Suomessa eri ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla vuosina 2008–2022 sekä määritti vakaviin E. coli -yleisinfektioihin liittyvän kuolleisuuden riskitekijöitä vuosina 2018–2023.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoitti ESBL-E. colin osuuden kaikista E. colin aiheuttamista virtsatieinfektioista ja vakavista yleisinfektioista nousseen noin yhdeksän prosenttia vuosittain 2008–2019. Osuus kääntyi kuitenkin nopeaan laskuun koronapandemian käynnistyttyä vuonna 2020, mikä voi selittyä etenkin matkailun dramaattisella vähenemisellä sekä muutoksilla terveydenhuollon palveluissa ja tartunnantorjunnassa pandemian aikana. Osuuden muutokset ilmenivät molemmilla sukupuolilla ja lähes kaikissa ikäryhmissä.
ESBL-tapauksia esiintyi seuranta-aikana eniten 60-vuotiailla ja sitä iäkkäämmillä. Lisäksi ESBL-osuus oli jatkuvasti suurempi miehillä kuin naisilla ja suurempi vakavissa yleisinfektioissa kuin virtsatieinfektioissa.
Ikä, perussairaudet, hoitoon liittyvä infektio ja miessukupuoli olivat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen vakavissa E. coli -yleisinfektioissa vuosina 2018–2023. ESBL-tuoton ei todettu liittyvän kohonneeseen kuoleman riskiin potilailla, joilla oli merkittäviä perussairauksia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus tarjoaa aikaisempaa tarkemman kuvan ESBL-E. colin ilmaantuvuudesta eri väestöryhmissä sekä kuolleisuuteen liittyvistä riskitekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää päivitettäessä ESBL-E. colin torjunta- ja hoito-ohjeita. Koronapandemian aikaiset muutokset ESBL-E. colin ilmaantuvuudessa viittaavat siihen, että ulkomaanmatkailijoita olisi hyödyllistä ohjeistaa asianmukaisesta mikrobilääkkeiden käytöstä sekä hygieniatoimista, joilla ehkäistään bakteerien tarttumista. Infektioiden ehkäisy- ja torjuntatoimien toteutumista saattaa myös olla tarpeen kartoittaa ikääntyvien hoivayksiköissä. Tieto tapauskuolleisuudesta osana tärkeimpien vakavia yleisinfektioita aiheuttavien bakteerien kansallista seurantaa voi osaltaan valottaa mikrobilääkeresistenssin sekä muiden tekijöiden merkitystä kuolleisuuteen. Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä voidaan myös hyödyntää kansallisen mikrobilääkeresistenssin seurannan kehitystyössä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tämä väitöstutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Tutkimusta johti tutkimusprofessori, dosentti Outi Lyytikäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysuhkien torjunta -yksiköstä.
Tutkimuksessa analysoitiin laajasti suomalaisia kansallisia mikrobilääkeresistenssin seurantaan liittyviä tietokantoja, kuten Finres-mikrobilääkeresistenssitietokantaa sekä Tartuntatautirekisteriä. Nämä tietokannat sisältävät maantieteellisesti kattavaa tietoa tärkeimmistä virtsatieinfektioita ja vakavia yleisinfektioita aiheuttavista mikrobeista sekä niiden mikrobilääkeherkkyyksistä Suomessa. Potilaiden perussairauksien ja tapauskuolleisuuden määrittämiseksi sekä hoitoon liittyvien vakavien yleisinfektioiden tunnistamiseksi Tartuntatautirekisteristä saatuja tietoja yhdistettiin myös muihin kansallisiin rekistereihin.
Lääketieteen lisensiaatti Heikki Ilmavirran väitöskirja Epidemiology of extended-spectrum beta-lactamase-producing Escherichia coli urinary tract and bloodstream infections in Finland (Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavan Escherichia coli -bakteerin epidemiologia virtsatie- ja vakavissa yleisinfektioissa Suomessa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tuure Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Heikki Ilmavirta, [email protected], https://uefconnect.uef.fi/heikki.ilmavirta/
