Syöpätautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni tarkastelee syövän hoidossa käytettävien immuunivasteen vapauttajien hoitovastetta ennustavia tekijöitä ja haittavaikutuksia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana immuunivasteen vapauttajat ovat vakiintuneet useiden syöpien hoitona, kuten levinneen keuhkosyövän ja melanooman ensilinjan hoitona ja melanooman liitännäishoitona. Hoito perustuu potilaan immuunijärjestelmän T-solujen aktivoimiseen syöpäsoluja vastaan.
Vaikka immuunivasteen vapauttajat ovat mullistaneet syövän hoidon, vain alle puolet potilaista hyötyy hoidosta. Hoitovastetta ennustavia tekijöitä tunnetaan huonosti, ja niiden ennustearvo on rajallinen. Uusia hoitovastetta ennustavia biomarkkereita tarvitaan. Lisäksi, vaikka hoito on yleensä perinteisiä solunsalpaajia turvallisempaa, kehittyy merkittävälle osalle potilaista autoimmuunivälitteisiä haittavaikutuksia. On tärkeää tutkia hoidon turvallisuusprofiilia, erityisesti haittavaikutusten hoitoa ja seurauksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa tarkasteltiin veren tulehdusmerkkiaineiden roolia hoitovasteen ennustamisessa. Tutkimuksessa muodostettiin kuudesta tulehdusreaktiota kuvaavasta veriarvosta (hemoglobiini, neutrofiilit, trombosyytit, CRP, lasko ja LDH) ennustemalli, joka luokitteli potilaat korkean ja matalan riskin ryhmiin. Malli oli yhteydessä eroihin etenemisvapaassa elinajassa ja kokonaiselossaoloajassa sekä objektiivisessa vasteosuudessa. Malli toimi kolmessa suurimmassa histologisessa alaryhmässä eli ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä, melanoomassa ja munuaissyövässä.
Seuraavaksi tarkasteltiin tarkemmin veren immuunisolujen alatyyppejä ja niiden yhteyttä hoitovasteeseen ja ennusteeseen. Immuunivasteen vapauttajahoitoa edeltänyt korkea monosyytti-, neutrofiili- ja leukosyyttitaso sekä matala lymfosyyttitaso oli yhteydessä lyhempään kokonaiselossaoloaikaan. Tarkemmassa immuunisolujen alatyypityksessä hoitoa edeltävä korkea monosyyttitaso ja etenkin intermediate monosyyttien (CD14+CD16+) korkea taso sekä matala lymfosyyttitaso yhdistyivät huonompaan ennusteeseen.
Tutkimuksessa havaittiin immuunivasteen vapauttajahoitoon liittyvien immuunivälitteisten haittavaikutusten olevan yleisiä. Niitä esiintyi 60 prosentilla hoidetuista potilaista. Haittavaikutuksia saaneista potilaista 27 prosentilla haitat johtivat sairaalahoitoon, joka oli yhteydessä lyhyempään hoidon kestoon, haitan pidempään kortisonilääkitykseen sekä heikompaan ennusteeseen. Haitoista 61 prosenttia kroonistui eli jatkui yli kolme kuukautta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksen tulokset esittävät uuden potentiaalisen ja helposti käytännön työhön soveltuvan, rutiiniverikokeisiin perustuvan mallin immuunivasteen vapauttajahoidon hoitovasteen ennustamiseksi. Lisäksi tutkimus tarjoaa kattavan kuvan veren immuunisolujen käyttäytymisestä hoidon aikana sekä niiden mahdollisesta merkityksestä ennusteelle. Työssä kuvattiin laajasti tosielämän aineistossa immuunivasteen vapauttajahoitoihin liittyviä haittavaikutuksia ja niiden hoitoa, kliinistä kuormittavuutta, kroonistumista ja ennustevaikutusta. Kokonaisuudessaan tulokset voivat auttaa potilasvalinnassa ja immuunivasteen vapauttajahoidon pitkäaikaisen hyödyn ja haittojen arvioinnissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Kaikissa osatöissä käytettiin retrospektiivistä potilasaineistoa, joka koostui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuodesta 2015 alkaen immuunivasteen vapauttajahoitoa saaneista potilaista. Yhdessä osatyössä käytettiin lisäksi prospektiivista aineistoa, johon kerättiin Kuopion ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa 45 potilaan verinäytteet ennen hoidon aloitusta ja hoidon aikana. Näytteet analysoitiin virtaussytometrialla. Tutkimusprojekti on osa IOPredict-tutkimusta, joka keskittyy syövän immuunivasteen vapauttajahoitojen prediktiivisten biomarkkereiden tunnistamiseen.
LK, KTK Veera Nurmelan väitöskirja Immune checkpoint inhibitors in the treatment of cancer: prognostic biomarkers and management of adverse events (Immuunivasteen vapauttajat syövän hoidossa: prognostiset biomarkkerit ja haittavaikutusten hoito) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Siru Mäkelä Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Aino Rönkä Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Veera Nurmela, [email protected]
