Liikevaihdolla mitattuna käsityöyrittäjyyttä leimaavat harvalukuiset menestyjät. Käsityöyrittäjyyden lähtökohta on usein kiinnostus ja intohimo valmistaa tuotteita, joiden välityksellä käsityöläinen toteuttaa luovuuttaan. Käsityöyrittäjien ajattelu ja toiminta painottuvatkin usein tuotelähtöisyyteen, ei niinkään liiketaloudelliseen ajatteluun ja toimintaan, jonka tarkoituksena on tuottaa yritykselle voittoa.
Tuore Itä-Suomen yliopistossa julkaistu tutkimus käsittelee käsityöyrittäjien liiketoimintaosaamisen haasteita ja koulutuksessa saadun uuden tiedon soveltamista liiketoiminnan kehittämiseen. Käsityöyrittäjille ja yrittäjiksi aikoville suunnattu Business-taitoja kädentaitajille -koulutus toteutettiin EU:n ja Suomen rahoittamassa Crafts ID -hankkeessa 1.1.2020–30.6.2022. Tutkimus on julkaistu yliopiston General Series -sarjassa.
Koulutuksen sisällöntuotantoa varten käsityöyrittäjille ja käsityöyrittäjiksi aikoville suunnattiin kyselytutkimus, jonka avulla kartoitettiin kohderyhmän liiketoiminnan johtamisen haasteet ja osaamisen kehittämisen tarpeet. Business-taitoja kädentaitajille -koulutus räätälöitiin käsityöläisten ja käsityöyrittäjiksi aikovien haasteiden ja osaamisen kehittämisen tarpeiden pohjalta.
Koulutusohjelma käsitti seuraavat teemat:
- Digitaalinen markkinointi
- Liikeidea ja liiketoimintamalli
- Palvelumuotoilu
- Taloushallinto ja kannattavuus
- Verkostoituminen ja viestintä
Käsityöyrittäjät kuvasivat koulutusteemoittain haasteitaan ja uuden tiedon soveltamista oppimispäiväkirjoissaan. Tähän tarinankerrontaan perustuvan tutkimusaineiston perusteella käsityöyrittäjien keskeisiä haasteita ovat tunnettuuden parantaminen, kilpailuedun määrittäminen, kilpailukyvyn arviointi ja liiketoiminnan kannattavuus.
Tutkimus tuo esille, että käsityöyrittäjien odotusten ja tarpeiden mukaan räätälöity koulutus vahvisti käsityöyrittäjien liiketoimintaosaamista, joka sai aikaan yrittäjien itseohjautuvaa liiketoiminnan kehittämistä. Itseohjautuvuutta edisti koulutuksessa saadut työkalut: toiminnan analysointi ja arviointi sekä asiakaskohderyhmien tunnistaminen ja määrittäminen. Näiden työkalujen hyödyntäminen avasi käsityöyrittäjien ymmärrystä asiakaslähtöisen liiketoiminnan merkityksestä kannattavuuden parantamiseksi ja motivoi heitä itseohjautuvaan liiketoiminnan kehittämiseen.
Koulutus aktivoi yrittäjää kiireisen aikataulun keskellä pohtimaan omaa osaamistaan ja loi edellytyksiä liiketoiminnan kehittämiseen. Osalle käsityöyrittäjistä ansainta ja vaurastuminen eivät ole ykkösprioriteetteja. Usein yrittäjä tyytyy pitäytymään oman intohimonsa ja kiinnostuksensa pohjalta lähtevässä tuotelähtöisessä ajattelussa ja toiminnassa. Asiakaslähtöisempi tapa olisi miettiä, miksi jotain tehdään, eikä sitä, mitä tehdään – toisin sanoen miten yritys erottuu kilpailijoistaan, ja mitä lisäarvoa yritys tuottaa asiakkaalle.
Tutkimuksen tuloksista voi lukea lisää raportista verkossa.
Julkistamistilaisuus pidetään 29.8. klo 13.00. Tilaisuuteen voi osallistua Itä-Suomen yliopistolla tai etäyhteydellä. Lisätietoa tilaisuudesta ja siihen osallistumisesta verkossa.
Lisätietoja:
Sanna Iskanius, koulutusjohtaja, Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus, sanna.iskanius@uef.fi
Kirsti Malkamäki, suunnittelija, Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus, kirsti.malkamaki@gmail.com
