Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Potilaan ja sairaanhoitajan kädet

Lean-johtamisesta myönteisiä kokemuksia yliopistosairaalassa

  • Terveys ja hyvinvointi

TtM Kirsi Leivonen paneutui hoitotieteen alan väitöstutkimuksessaan terveydenhuollon lean-johtamiseen. Japanilaisesta autoteollisuudesta lähtöisin oleva lean-johtamista on sovellettu terveydenhuoltoon 2000-luvulta lähtien. Terveydenhuollon organisaatioissa leanilla on tavoiteltu yleensä parempaa toiminnan tuottavuutta, hoitoprosessien resurssi- ja virtaustehokkuutta, kustannustehokkuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Suomalaisessa terveydenhuollossa lean-ajattelu on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ensimmäiset kokemukset siitä ovat myönteisiä.

Japanilaisen määritelmän mukaan lean on yksinkertaisesti ihmisten arvostamista ja hukan poistamista. Hukalla tarkoitetaan kaikkia niitä työ- ja toimintaprosesseissa esiintyviä toimintoja, jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaalle esimerkiksi odottaminen ja viiveet, virheet, tarpeeton liike ja kuljettaminen sekä varastointi. Lean-johtaminen voidaan nähdä yhtenä prosessijohtamisen suuntauksena, jossa keskitytään arvon tuottamiseen asiakkaalle parantamalla prosessien virtausta, vähentämällä toiminnassa esiintyvää vaihtelua ja hukkaa sekä osallistamalla henkilöstö toiminnan jatkuvaan parantamiseen.  

Väitöstutkimuksessaan Leivonen kuvasi ja arvioi lean-johtamisen omaksumisen tason yhdessä suomalaisessa yliopistosairaalassa vuosien 2016-2017 vaihteessa. Vastaavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa arviointia ei Suomessa ole tiettävästi aiemmin tehty. Tulosten mukaan lean-johtaminen oli jo osittain omaksuttu osaksi yliopistosairaalan toimintakulttuuria ja siihen suhtauduttiin myönteisesti. Lean-johtamisesta ja lean-menetelmien käytöstä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa ja koulutusta. Terveydenhuollon organisaatioissa lean-johtamisen syvällinen omaksuminen vaatii aikaa ja edellyttää perinteisen hierarkkisen toimintakulttuurin arviointia ja uudistamista, johdon tukea sekä kaikkien ammattiryhmien sitoutumista toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin ja arvioitiin vuodeosastotoiminnan jatkuvan parantamisen vaikutuksia moniammatillisen työyhteisön toimivuuteen. Tutkimus toteutettiin vuoden 2017 aikana osallistavan toimintatutkimuksen ja systemaattisen ongelmanratkaisun PDCA-mallin avulla aidossa vuodeosaston toimintaympäristössä.  Tutkimuksen keskeisin tulos oli, että lean-menetelmien avulla toteutettu vuodeosastotoiminnan jatkuva parantaminen vaikutti monin tavoin työyhteisön toimivuuteen. Henkilöstön esille tuomat vaikutukset olivat pääasiassa myönteisiä ja ne kohdistuivat kaikkiin työyhteisön toimivuuden eri osatekijöihin sekä yksikön perustehtävään. Vuodeosastotoiminnan jatkuvan parantamisen ja siihen liittyneen toimintatutkimuksen aikana suunniteltiin ja kuvattiin uusi, vakioitu, moniammatillinen potilaskierron toimintamalli. Uuden toimintamallin käyttöönotto vaikutti erityisesti työntekijöiden työrooleihin ja vastuisiin, työyksikön yhteisiin pelisääntöihin ja moniammatilliseen vuorovaikutukseen. Kaikkien ammattiryhmien, erityisesti työyksikön lähijohtajien ja lääkärihenkilöstön sitoutumisella vuodeosastotoiminnan jatkuvaan parantamiseen koettiin olevan keskeinen merkitys tavoitellun muutoksen onnistumisessa ja yhdessä suunnitellun vakioidun toimintamallin jalkauttamisessa käytäntöön.

Terveystieteiden maisteri Kirsi Leivosen väitöskirja Lean-johtaminen terveydenhuollossa, tapaustutkimus yliopistosairaalassa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi koronapandemian vuoksi seurata verkossa 4.12.2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Heljä Lundgren-Laine Turun yliopistosta ja kustoksena professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/38097?encoding=UTF-8

Leivonen, Kirsi. Lean-johtaminen terveydenhuollossa – tapaustutkimus yliopistosairaalassa