Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Lapset leikkivät päiväkodissa.

Lapset mukana varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa

Suomalaiset lapset suhtautuvat varhaiskasvatukseen hyvin myönteisesti. Tämä selvisi Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin lasten omia näkemyksiä varhaiskasvatuksesta. Tulokset julkaistiin elokuussa Early Child Development and Care -tiedelehdessä.

– Lasten näkemysten tutkiminen ja osallistuminen varhaiskasvatuksen arviointiin on ajankohtaista juuri nyt, sillä Suomessa vuonna 2018 voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki korostaa lapsen edun ja osallisuuden vahvistamista, kertoo tutkijatohtori Kaisa Pihlainen

Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen oikeudeksi tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa sekä korostaa lapsen mielipiteiden huomioimisen tärkeyttä lasta koskevassa päätöksenteossa.
Tutkimukseen osallistui 2 500 lasta, jotka olivat iältään 2–6-vuotiaita. Eniten negatiivisia huomioita varhaiskasvatuksessa saivat vertaisvuorovaikutukseen liittyvät tekijät, kuten töniminen, lyöminen, huutaminen ja nimittely. 

Muut teemat, joista lapset eivät pitäneet, liittyivät leikkiin, viihtymiseen, sääntöihin ja rajoituksiin, ohjattuun toimintaan, varhaiskasvatuksen ammattilaisiin ja heidän toimintaansa sekä ympäristöön liittyviin tekijöihin. Lapset mainitsivat tässä kohtaa erityisesti päiväunet, sillä he kokivat nukkumisen vievän aikaa leikkimiseltä. Useat kielteisinä koetut tilanteet liittyivät myös leikkimiseen, sillä leikki on keskeinen osa varhaiskasvatuksen toimintoja. Lapset kokivat toisten lasten häiritsevän heidän leikkejään tai että he jäävät leikin ulkopuolelle. Lasten sukupuolella ja iällä oli yhteyttä vuorovaikutukseen ja ohjattuun toimintaan liittyvissä teemoissa. 

Myönteisiin päivähoitokokemuksiin keskityttiin jo aiemmassa tutkimuksessa. Pihlainen kertoo, että lasten myönteiset kokemukset päiväkodissa liittyivät omaan ja järjestettyyn toimintaan, kuten leikkeihin ja retkiin. Perhepäivähoitoon osallistuvat lapset mainitsivat enemmän ihmissuhteisiin ja arjen tilanteisiin liittyviä asioita. Nuorimmat päiväkodissa olevista lapsista mainitsivat henkilöitä nimellä muita enemmän, ja kuusivuotiaille myönteisiä kokemuksia tuli eniten erikoispäivistä ja retkistä.

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa varhaiskasvatuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Lapsia on aiemmin kuultu laadun arvioinnissa hyvin vähän, ja Pihlaisen mukaan nyt tutkimuksessa saatujen tulosten tarkoituksena on osaltaan vahvistaa lasten resilienssin ja yhteisöllisyyden tunnetta. Niistä molemmat ovat keskeisiä varhaiskasvatuksen laadun osatekijöitä.  

– Tulosten perusteella lasten tekemä arviointi on lupaava menetelmä täydentämään monimenetelmäistä varhaiskasvatuksen laadun arviointia. Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen käytänteiden kehittämisessä kiinnittämällä huomiota erityisesti lasten osallisuuteen sekä heidän mieluisina ja epämieluisina pitämiinsä asioihin. 

Tutkimus pohjautuu aineistoon, jossa vanhemmat haastattelivat lapsiaan eli keskustelivat lastensa kanssa kysymyslistan pohjalta. Tutkijoiden mukaan vanhempien osallistuminen aineistonkeruuseen vahvistaa perheiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista. Samalla tulee tunnistaa, että vanhempien osallistuminen vaikuttaa osaltaan kerättyyn aineistoon. 

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Kaisa Pihlainen, kaisa.pihlainen(at)uef.fi, p. 050 597 3505

Linkki Early Child Development and Care -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkeliin: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2020.1801667

Aiempi, Varhaiskasvatuksen Tiedelehdessä julkaistu artikkeli: https://jecer.org/wp-content/uploads/2019/10/Pihlainen-Reunamo-Karna-issue8-1.pdf