Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Ilmakuva Lieksasta

Lainsäätäjän asettamat tavoitteet eivät ole toteutuneet kuntaliitoksissa

Kuntaliitoksilla ei ole ollut myönteisiä elinkeinovaikutuksia eikä vaikutusta perusopetustoimen menoihin ja tuottavuuteen, osoittaa yhteiskuntatieteiden maisteri Niko Vartiaisen väitöstutkimus.

Vartiainen tarkasteli lainsäädäntötutkimuksen alan väitöskirjassaan tilastoaineistojen perusteella, miten lainsäätäjän vuosiin 2007–2013 ajoittuneelle PARAS-hankkeelle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet kuntaliitoksissa. Vaikutusarvioinnin kohteina olivat kuntaliitoksiin kohdistetut elinvoima-, meno- ja tuottavuustavoitteet. Vartiainen tutki elinvoimavaikutuksia kuntien elinkeinotoiminnan mittareilla, jotka liittyvät asukaslukuun, yksityisen sektorin työpaikkoihin ja yritysten lukumäärän muutokseen. Meno- ja tuottavuusvaikutusten mittaukset keskittyivät perusopetukseen eli oppilas- ja opetustuntikohtaisiin kustannuksiin. Väitöstutkimuksen mukaan lainsäätäjän asettamat tavoitteet eivät toteutuneet näiltä osin.

– Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että kuntarajojen poisto ja sitä kautta asukasluvun kasvu ei tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta asukkaille ja liiketoiminnalle. Kuntaliitokset eivät välttämättä tarjoa opetustoimessa kovinkaan suurta säästöpotentiaalia, sillä kouluverkkoa on supistettu niin liitos kuin muissakin kunnissa, Vartiainen arvioi.

Vartiaisen väitöstutkimus tarjoaa tutkittua tietoa kuntaliitosten vaikutuksista tulevan lainvalmistelun ja päätöksenteon tueksi. Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen yhdistettynä väitöstutkimus osoittaa, että kuntaliitokset yhdistysavustuksineen eivät ole toimiva sääntelyratkaisu, kun valtio pyrkii hillitsemään kuntasektorin menojen kasvua tai parantamaan tuottavuutta.

– Tutkimuksen tulokset lainsäätäjän tavoitteiden toteutumattomuudesta korostavat vaikutusarvioinnin ja tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon merkitystä erityisesti suurten lakihankkeiden kohdalla. Päätöksenteon, erityisesti merkittävissä lakiuudistuksissa, tulisi perustua puhtaan poliittisen ohjauksen tai mielikuvien ja oletusten sijaan huolelliseen vaikutusarviointiin eri sääntelyvaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista. Yhden keskeisen tietolähteen tulevien uudistusten vaikutusarviointeihin tarjoaa jälkikäteiset vaikutusarvioinnit aikaisemmista, vastaavan kaltaisista uudistuksista. Tämän vuoksi jälkiarviointeja tulisi toteuttaa järjestelmällisesti, Vartiainen muistuttaa.

YTM Niko Vartiaisen lainsäädäntötutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja "Suurempi kunta on elinvoimaisempi kunta? Lainsäädännön jälkikäteinen vaikutusarviointi päätöksenteon tukena" tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksen Aurora-rakennuksen AU100-salissa 17.9. klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii arviointineuvos, KTT Antti Moisio Valtioneuvoston kansliasta ja kustoksena professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Lisätietoja:

Niko Vartiainen, yliopisto-opettaja, oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, niko.vartiainen@uef.fi, p. 050 4109 430