Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Ihmishahmoja ja kirjainpalikoita kiikkulaudalla

Läheissuhteet määrittelevät pienten lasten äitien mahdollisuuksia työn tekemiseen

  • Talous ja yhteiskunta

Pienten äidit työskentelevät usein pysyvän ja kokoaikaisen palkkatyön reunamilla liikkuen kodin ja työn välillä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Lilli Rokkonen havaitsi Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että läheissuhteiden reunaehdot, kuten mahdollisuus perheensisäisiin neuvotteluihin tai käytettävissä olevat tukiverkostot määrittelevät pienten lasten äitien työn tekemisen mahdollisuuksia. Usein sukupuoliroolit jähmettyvät perheen perustamisen myötä, mikä vaikuttaa siihen, kuinka perheissä neuvotellaan lasten hoidosta ja siitä kuka menee töihin ja kuka jää kotiin. Lilli Rokkosen väitös 27.11. klo 12 alkaen verkossa osoitteessa https://www.uef.fi/fi/live1.

Lilli Rokkonen syvähaastatteli väitöstutkimukseensa alle kouluikäisten lasten äitejä, jotka toimivat esimerkiksi itsensätyöllistäjinä, opiskelijoina, kotiäiteinä, keikkatyöläisinä ja yrittäjinä. Läheissuhteiden ohella pienten lasten äitien työssä käyntiin vaikuttavat tutkimuksen perusteella työelämän ja hyvinvointivaltion instituutioiden muutokset.

– Tutkimuksessa nousi esiin, että äidit joustavat omasta ajastaan ja omista urasuunnitelmistaan, mikäli varhaiskasvatusjärjestelmä ei pysty vastaamaan epätyypillisten työaikojen ja -paikkojen perheiden tarpeisiin, Rokkonen kertoo.

Uudenlaisia paikkoja sukupuolijärjestyksen murtamiseen ja itsensä toteuttamiseen

Työelämän muuttuessa osalle ei ole tarjolla koulutusta vastaavaa työtä, osa puolestaan uupuu liiallisen työmäärän alle. Äitiys antaa tutkimuksen perusteella mahdollisuuden pysähtyä elämänkaaressa ja pohtia, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa sekä antaako nykyinen työ kaivattuja haasteita ja turvatun toimeentulon. Pienten lasten äidit punnitsevat myös työn ekologisia ja inhimillisiä arvoja.

Rajoiltaan hauraammaksi muuttuvat työt koskettavat erityisesti kotoa käsin työskenteleviä äitejä, jotka taiteilevat konkreettisesti työn ja äitiyden asettamien yhtäaikaisten odotusten välillä.

Työelämän muutokset luovat perheissä uudenlaisia sukupuolijärjestyksen murtumisen paikkoja ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia työelämässä. Esimerkiksi erilaiset itsensätyöllistämisen muodot mahdollistavat työn tekemisen itselle sopiviin aikoihin ja antavat jouston mahdollisuuksia muuhunkin elämään.

– Toisaalta työn muutokset kantavat itsessään mukana uusia epäreiluuksia, kuten pätkätöitä, epäreiluja työsopimuksia ja sosiaaliturvan katvealueita.

Syvempää ymmärrystä erilaisten työn muotojen ja perheen yhdistämisestä

Rokkosen väitöstutkimus laajentaa käsitystä tavoiteltavaksi mielletystä työstä ja intensivoituneeksi kuvatusta nykyäitiydestä. Vaikka nykyäitiys on monin tavoin jännitteistä ja kontrolloitua, on myös omannäköistä äitiyttä mahdollista tehdä.
Tutkimuksessa ilmenee, että laadullisin menetelmin on mahdollista saada tilastotietoja syvempää ymmärrystä erilaisten työn muotojen ja perheen yhdistämisestä.

– Tätä tietoa voidaan käyttää laajemmin hyväksi niin sosiaalipoliittisessa päätöksenteossa kuin työpaikkojen perheystävällisten ja tasa-arvoisten käytäntöjen kehittämisessä.

YTM Lilli Aini Rokkosen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja ”Prekaari äitiys. Kertomuksia palkkatyön reunamilta” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna-Mari Ikonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa