Monitieteinen tutkimus selvitti 80 vuotta täyttäneiden ihmisten kokemuksia arjen merkityksellisyydestä korona-ajassa.
Moni kotona asuva iäkäs ihminen on kokenut elämänsä merkitykselliseksi koronapandemian tuomista rajoituksista huolimatta. Tärkeiksi tekijöiksi merkityksellisyyden kannalta muodostuivat sosiaalisten suhteiden ylläpito, kodin päivittäiset askareet ja harrastukset sekä luonnossa liikkuminen.
Merkityksellisyyden kokemus oli suurinta iäkkäillä, jotka kokivat terveytensä hyväksi, ja jotka eivät täysin noudattaneet 70 vuotta täyttäneille suunnattuja suosituksia fyysisten kontaktien välttämisestä. Tutkijoiden mukaan viime mainittu voi liittyä paitsi siihen, että kasvotusten tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä oli enemmän kuin muilla, myös vahvempaan itsemääräämisoikeuden kokemukseen.
Uusi monitieteinen tutkimus 80 vuotta täyttäneiden, kotona asuvien ihmisten kokemuksista elämän merkityksellisyydestä korona-ajassa on juuri ilmestynyt Frontiers in Psychology -tiedejulkaisussa. Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Tukholman Karoliinisen Instituutista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Maaliskuussa 2020 puhjenneen koronaviruspandemian poikkeukselliset rajoitustoimet ja suositukset fyysisen etäisyyden pitämisestä kohdistuivat erityisesti yli 70-vuotiaiden ikäryhmään. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt koronan kielteisiin seurauksiin kuten pandemian myötä lisääntyneeseen yksinäisyyteen ja stressiin. Sen sijaan vähemmän on tutkittu vanhojen ihmisten selviytymistä korona-ajasta ja sen tuomista muutoksista jokapäiväiseen elämään.
Uuden tutkimuksen mukaan korona-ajassa arjen merkityksellisyyttä tuki erityisesti vanhojen ihmisten mahdollisuus olla yhteydessä muihin ihmisiin ja pitää yllä tärkeitä sosiaalisia suhteita sekä kasvokkain että etäyhteyksillä. Yhteyttä lapsiin ja lapsenlapsiin pidettiin esimerkiksi WhatsAppin välityksellä, ja ystävien kanssa soiteltiin puhelimella ahkerasti. Naapureiden ja tuttavien kesken kuulumisia vaihdettiin turvaetäisyyksin pihamaalla tai lenkkipoluilla.
– Sosiaalisten suhteiden lisäksi havaitsimme, että arjen merkityksellisyyttä tukivat kodin päivittäiset askareet ja harrastukset, kuten ruoanlaitto, pihatyöt ja neulominen. Mielekäs tekeminen piti mielen virkeänä ja sai ajan kulumaan silloinkin, kun aikaa oli vietettävä paljon yksin. Arjen askareiden myötä ikäihmiset kokivat säilyttävänsä oman päätösvaltansa, vaikka kodin ulkopuolinen tekeminen oli rajoitetumpaa, yliopistotutkija, dosentti Elisa Tiilikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Korona-arjen merkityksellisyyttä lisäsi myös mahdollisuus viettää aikaa itselle tärkeissä paikoissa, kuten kesämökillä ja liikkumalla luonnossa. Ulkoilu ja vuodenaikojen vaihtelut tukivat arjen hyvinvointia, ja erityisesti valoisampien ja lämpimämpien vuodenaikojen odotus koronapandemian puhjetessa toi toivoa vaikeista ajoista selviytymiseen.
Tutkimustulokset antavat uutta tietoa vanhojen ihmisten korona-aikaan liittyvistä kokemuksista ja vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa erityisesti sosiaalisten suhteiden, itselle mielekkään tekemisen ja osallistumismahdollisuuksien merkityksestä arjen hyvinvoinnille. Virukselta suojelemisen rinnalla onkin tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten merkityksellisyyden tekijöitä voidaan tukea ja ylläpitää niin omassa kodissa kuin hoivakodeissa asuvien vanhojen ihmisten arjessa.
Tutkimus on osa laajaa CAIDE-hanketta (Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia), jossa on vuodesta 1998 saakka tutkittu keski-iän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ja elintapoihin liittyvien tekijöiden yhteyttä ikääntymiseen liittyviin ilmiöihin, kuten muistisairauksien riskiin. Tutkimuksen viimeisin aineistonkeruu toteutettiin vuosina 2019–2020. Viimeisimmän aineistonkeruun tavoitteena on muun muassa selvittää hyvin vanhojen ihmisten terveyttä ja toimintakykyä ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimusartikkeli on luettavissa verkossa: Elisa Tiilikainen, Inna Lisko, Eija Kekkonen, Alina Solomon, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto, Jenni Kulmala (2021). Everyday Life Meaningfulness for the Community-Dwelling Oldest Old During the COVID-19 Pandemic. Frontiers in Psychology, 09 September 2021, https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.716428.
