Uusia lääkkeitä eri sairauksiin kehitetään kiihtyvällä tahdilla. Lääkeinnovaatioiden on todettu lisäävän väestön kokonaishyvinvointia, mutta käytön aloitukseen liittyy myös eriarvoisuutta.
Tästä antaa viitteitä tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus, jossa selvitettiin muistisairauksien hoitoon kehitetyn lääkkeen memantiinin käyttöönottoa eri sosioekonomisissa ryhmissä. Tutkija Mervi Rantsi havaitsi laajaan rekisteriaineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa, että aivojen glutamaattitasapainoon vaikuttava memantiinilääkitys aloitettiin ylemmissä tuloluokissa keskimääräistä aikaisemmin.
– Tutkimuksen perusteella memantiinin käyttö aloitettiin aikaisemmin myös iäkkäimmillä ja monilääkityillä potilailla. Yksinasuvilla memantiinilääkitys aloitettiin vastaavasti myöhemmin, Rantsi toteaa.
Muistisairauksia lääkitään asetyylikoliinia aivoissa hajottavilla AKE-estäjillä sekä vuonna 2003 markkinoille tulleella memantiinilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin, onko AKE-estäjän käytön aloittaneiden muistisairaiden potilaiden sosioekonomisella asemalla yhteyttä memantiinin käytön aloitukseen.
Tarvitaan lisää ymmärrystä lääkeinnovaatioiden käyttöön ottamisen eroista eri sosioekonomisissa ryhmissä.
Mervi Rantsi
Tutkija
Tietoja kerättiin Kelan reseptitiedostoista, THL:n ylläpitämistä hoitoilmoitusjärjestelmistä sekä Tilastokeskuksen rekistereistä. Aineisto koostui lähes 65 000:sta henkilöstä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta vuonna 2000 ja asuivat kotona.
Tutkimusajanjakson aikana, vuosina 2000–2013, muistisairauslääkkeen käytön aloitti yli 9 000 henkilöä. Heistä 2 881 aloitti memantiinin käytön. Käytön aloittaneista 30,9 prosenttia kuului alimpaan tuloneljännekseen.
Tutkimustietoa aiheesta toistaiseksi vähän
Suomessa on toistaiseksi niukasti rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimustietoa sosioekonomisen aseman yhteydestä muistisairauslääkkeiden käyttöön. Aihetta on tutkittu myös kansainvälisesti varsin vähän. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lääkitys muistisairauteen aloitettiin varakkaimmilla 25 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä kuin alimpaan tuloryhmään kuuluvilla.
– Eri ryhmien välisiin eroihin on tutkimuksessa kiinnitetty huomiota vähän ehkä siitä syystä, että kehitys lääketutkimuksessa on melko nopeaa ja lääkeinnovaatiot lisäävät kokonaishyvinvointia yhteiskunnassa.
Suomessa on tällä hetkellä yli 190 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä ja muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä. Rantsi muistuttaa, että heille kaikille on tarjottava terveydentilan edellyttämät palvelut riippumatta sosioekonomisesta asemasta, taloudellisista edellytyksistä tai asuinalueesta.
– On tärkeä ymmärtää, mikä aiheuttaa lääkeinnovaatioiden käyttöön ottamiseen liittyviä eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Jatkossa olisi olennaista myös selvittää, mitkä tekijät kaventavat tai kasvattavat näitä eroja.
Näiden tietojen pohjalta pystytään kehittämään terveyspalvelujen oikeudenmukaista jakautumista.
Mervi Rantsi tekee parhaillaan terveystaloustieteen väitöstutkimusta siitä, kuinka tutkimustieto muistisairailla iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on levinnyt terveydenhuollon käytännön työhön.