Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Pilviä taivaalla.

Laaja tutkimushanke selvittää Suomen ilmastopolitiikan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä

  • Ympäristö ja luonnonvarat
  • Talous ja yhteiskunta

Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on mahdollinen, mutta samalla se vaatii merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa. Miten yhteiskunnan eri toimijat suhtautuvat ilmastopolitiikan mukanaan tuomiin muutoksiin? Kokevatko kansalaiset hiilineutraalisuuden tavoitteen oikeutettuna?

Kysymyksiä Suomen ilmastopolitiikan ja hiilineutraalisuuden tavoitteen hyväksyttävyydestä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tutkitaan uudessa tutkimushankkeessa Ei hukata ketään murrokseen – Kansalaiset, legitimiteetti ja Suomen muutos hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi (2035Legitimacy).

– Hanke perustuu ajatukseen, että hiilineutraalisuuden saavuttamisen edellyttämät muutokset eivät ole mahdollisia demokraattisessa yhteiskunnassa ilman kansalaisten laajaa tukea. Tutkimme poikkitieteellisesti vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen legitimiteettiä ja mahdollisuuksia parantaa ilmastopolitiikan legitimiteettiä eli hyväksyttävyyttä, erityisesti kansalaisten näkökulmasta, kertoo hankkeen johtaja, professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta.

Vuoden 2021 alusta käynnistynyt hanke on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelmaa vuosille 2020–2026. Hankkeen tutkimuskonsortion muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto. Lisäksi hankkeella on laaja yhteistyöverkosto, johon sisältyy valtion- ja kunnallishallinnon edustajia, akateemisia kumppaneita sekä työnantaja-, työntekijä- ja kansalaisjärjestöjä.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus hankkeelle on 1,2 miljoonaa euroa.

Käytännön ratkaisuja ilmastopolitiikan yhteiskunnallisiin haasteisiin

Suomen hiilineutraalisuustavoitteen teknisiä ja taloudellisia reunaehtoja tutkitaan enenevässä määrin, mutta murroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia tunnetaan vähemmän. 2035Legitimacy-hanke hakee käytännön ratkaisuja hiilineuraalisuusmurroksen legitimiteettihaasteisiin yksilön kannalta ja useista näkökulmista.

Hankkeen osatutkimuksista johtavan tutkijan ja tutkimusohjaajan Marita Laukkasen (VATT) johtama tutkimus selvittää muun muassa ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia yksilöiden, kotitalouksien ja yritysten näkökulmasta sekä vaikutuksia eri alueisiin, tuloryhmiin ja ammatteihin. Osatutkimus kehittää myös mekanismeja ilmastopolitiikan mahdollisten haittavaikutusten tasaamiseksi.

Professori Antti Belinskij’n (SYKE, UEF) johtama osatutkimus käsittelee ilmastokansalaisuutta, suomalaisten sitoutumista ilmastopolitiikkaan sekä osallistumisen oikeudellisia esteitä ja mahdollisuuksia. Lisäksi osatutkimus tarkastelee, miten ilmastonmuutoksen näkökohdat tulisi huomioita Suomen ympäristölainsäädännössä. Osatutkimuksista professori Päivi Leino-Sandberg (Helsingin yliopisto) johtaa puolestaan tutkimusta, jossa tarkastellaan kansainvälisten ja EU:n ilmastopolitiikan prosessien legitimiteettivaikutuksia Suomeen. Tähän työhon osallistuu myös professori Harro van Asselt (UEF).

Professori Kari Lehtisen (Ilmatieteen laitos, UEF) johtama osatutkimus keskittyy Suomen hiilineutraalisuuspolitiikan ilmastovaikutusten ymmärtämiseen ja legitimiteetin rakentumiseen tieteen keinoin. Tutkimus simuloi erilaisia ilmastopolitiikan ja kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioita, ja tuottaa samalla tietoa kansallisen päätöksenteon ja kansalaisten ilmastoystävällisten valintojen tueksi.

Lisätietoja:

Kati Kulovesi, kansainvälisen oikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto, kati.kulovesi@uef.fi, p. 050 439 2173